HUITTINEN / SATAKUNTA – Saarnastuoli kaksipäisine kotkineen sijaitsee oudossa paikassa, alttareita on peräti kolme, alttaritaulujakin on useampi, löytyypä kirkon seinältä vanha varhaiskeskiajalta peräisin oleva miekkakin.
Huittisten keskiaikaisessa kivikirkossa moni asia on eritavoin kuin useimmissa muissa Suomen kirkoissa.
Huittisten kirkko on nimetty suojeluspyhimys Katariina Aleksandrialaisen mukaan. Sekin on harvinaista Suomessa. Huittisten kirkko ei kuitenkaan ole ainoa, joka on pyhitetty marttyyrikuoleman kärsineelle Katariinalle. Perimätiedon mukaan hän asui Aleksandriassa Egyptissä 300-luvulla. Tähän aikaan kristittyjä vainottiin. Katariinakin sidottiin eräänlaiseen kidutuspyörään, josta sitten tuli Katariinan tunnuskuvio.
Teilipyörä on vanha kidutus- ja teloitusmenetelmä. Uhri sidottiin kärrynpyörää muistuttavaan rattaaseen ja pyöveli murskasi teilattavan raajat metallitangolla. Lopuksi pyöveli surmasi hänet iskemällä aseella esimerkiksi päähän. Huittisten kirkossa saarnastuolia vastapäätä on Katariina Aleksandrialaisen tunnuskuviona oleva teilipyörä.
Nykyinen kirkko ei ole Huittisten ensimmäinen. Aikaisempien puukirkkojen määrästä ei ole varmuutta. Myös nykyisen kivikirkon paikalla Karsatinmäellä arvellaan aikaisemmin olleen puukirkon. Todennäköisesti sama paikka oli esikristillisellä ajalla uhripaikka.
Se tiedetään varmasti, että Huittisten kirkko rakennettiin paikkaan, jossa eri puolilta saapuvat maantiet kohtasivat. Huittisten suurpitäjä sijaitsi Turusta Pohjanmaalle kulkevan keskiaikaisen tien varrella. Nykykirkko sijaitsee kaupungin keskustaajamassa Lauttakylässä.
Huittisten kirkon valmistuminen ajoittuu nykytiedon mukaan myöhäiskeskiajalle, 1500-luvun vaihteeseen. Alkuperäinen kirkko oli, kuten muutkin sen aikaiset kirkot, suorakaiteenmallinen, itälänsisuuntaan rakennettu kirkko. Alttari on perinteisessä paikassa, kirkkosalin itäpäädyssä. Sisäänkäynti oli aluksi vain länsipäädyssä, kunnes 1600-luvulla rakennettiin eteläseinälle toinen sisäänkäynti, asehuone. Se sijaitsi nykyisen eteläsakaran paikalla.
Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa Huittisissakin päädyttiin kirkon laajentamiseen. 1700- ja 1800 -luvuilla tehdyt pohjoiseteläsuuntaiset laajennusosat synnyttivät nykyisen ristikirkon. Kirkko sai myös 38-metrisen tornin.
Vuonna 1863 valmistuneen pohjoispuolen laajennuksesta vastasi lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitz (1815-1862).
Uskonpuhdistuksen myötä katolilaisuudesta siirryttiin luterilaisuuteen. Se tarkoitti myös kirkon sisätilojen muutostöitä. Tarvittiin muun muassa kirkkopenkit ja saarnastuoli. 1600-luvun uudistuksista vastasi turkulainen mestari Eskil Hendriksson.
1800-luvun lopulla kirkon sisätiloja uudistettiin laajasti. Niistä vastasi sen ajan eräs tunnetuimmista kirkkoarkkitehdeistamme, Josef Stenbäck (1854-1929). Alttari siirtyi pohjoissakaraan. Samalla saarnastuolille löytyi paikka poikkeuksellisesti alttarin oikealta puolelta. Seinät ja katot saivat uutta maalipintaa. Lämmityksestä huolehtivat kamiinat.
1950-luvun lopulla oli arkkitehti Olli Kestilän (1920-2013) vuoro jättää oma kädenjälkensä. Hänen suunnitelmien mukaan pyrittiin palauttamaan takaisin kirkon alkuperäisyyttä. Eräs iso muutos oli kuitenkin, kun kirkkosalin itäpäätyyn tehtiin kappelia muistuttava erillinen tila. Nykyaikaisuutta saatiin, kun kirkkoon tulivat uudet penkit ja lattialämmitys asennettiin uuden tiililattian alle. Paanukatto vaihtui nykyiseen kuparikattoon.
Huittisten kirkon eräs erikoisuus on kolme alttaria. Pohjoissakaran pääalttarin alttaritaulun Kristuksen kirkastuminen on maalannut Ruotsissa syntynyt, mutta Suomessa työskennellyt taidemaalari Severin Falkman (1831-1889).
Itäsakarassa, alkuperäisen alttarin paikalla, Katariinan alttariksikin kutsutun paikan kohdalla, on kaksi eri taulua. Alimmaisen, Pyhä ehtoollinen, on tehnyt alun perin turkulainen Jonas Bergman (1724-1810). Teosta on jouduttu uusimaan sen vahingoittuessa kirkon vuoden 1783 tulipalossa.
Ylempi taulu, Ristiinnaulittu, on Johan Backmanin (1706-1768) tekemä. Teos ei ole aivan alkuperäinen, sillä se luovutettiin Keikyän kirkkoon, ja se on siellä vieläkin. Tämä nykyinen taulu on kulkeutunut Kauhavan kirkosta Kansallismuseoon, josta se lainattiin Huittisiin.
Kolmas alttari, Karjalaisten alttari, on länsisakarassa. Sen alttaritaulu oli alun perin rajan taakse jääneessä Pyhäjärven kirkossa. Se paloi, mutta alttaritaulu säästyi ja päätyi lopulta Huittisiin vuonna 1984. Huittisissa asuu paljon Pyhäjärveltä siirtyneiden evakkojen jälkeläisiä. Kauniin taulun on maalannut tunnettu naispuolinen taidemaalari Alexandra Frosterus-Såltin (1837-1916), joka maalasi useita muitakin alttaritauluja.
Harvinaisella kaksipäisellä kotkalla koristeltu saarnastuoli on 1660-luvulta. Se ehdittiin välillä viedä jo varastoon uudemman tieltä. 1950-luvun lopun muutostöiden aikana alkuperäinen arvokas saarnastuoli kunnostettiin ja tuotiin takaisin kirkkoon. Katos jouduttiin tekemään kokonaan uudestaan, kun alkuperäinen oli poiston jälkeen kadonnut.
Vuonna 1783 Huittisten kirkossa raivosi tulipalo. Useat keskiaikaiset esineet tuhoutuivat. 1500-luvun seinälle ripustettu krusifiksi säästyi. Samoin 1600-luvun puinen kasteallas.
Kirkon eräs erikoisuus on historiallinen miekka, jonka ikä ajoittuu 1100-luvulle ristiretkien aikakaudelle. Ase löytyi sattumalta seinän välistä muutostöiden yhteydessä vuonna 1959. Nyt kirkon vanhin esine on esillä sakastin oven yläpuolella.
Kirkon alkuperäiset 1800-luvun lopun urut olivat Jens Zachariassenin urkutehtaan tekemät. Niistä on jäljellä julkisivu. Nykyiset vuoden 1935 urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat.
Paikallinen maalari Juho Keinonen (1860-1946) on maalannut kattoon koristeita ja raamatunlauseita. Osa on jäänyt piiloon myöhemmin tehtyjen korjaustöiden yhteydessä.
Kirkossa on noin tuhat istumapaikkaa.
Hautausmaan puolelta löytyvät perinteiset muistomerkit. Arkkitehti Mikael Nordensvan (1904-1986) suunnitteli sankarihauta-alueen, jonne on siunattu liki 300 huittislaista vainajaa. Muistomerkin Suojelusenkeli on tehnyt Lauri Leppänen (1895-1977). Hän on suunnitellut myös Punaisten joukkohaudan muistomerkin.
Valkoisten muistomerkin suunnittelija on arkkitehti Ilmari Launis (1881-1955). Kirkkomaalta löytyy myös Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Kirkon edustalla on Kauko Räiken (1923-2005) suunnittelema presidentti Risto Rytin patsas. Valtiomies oli kotoisin Huittisista. Tunnetun presidentin elämään voi tutustua Huittisten kirkonmäellä sijaitsevassa lainajyvästössä, paikallisessa kotiseutumuseossa.
HUITTISTEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie, Huittinen.
