HYVINKÄÄ / UUSIMAA – Vastaanotto oli aluksi ristiriitainen. Hyvinkään uusi moderni kirkko valmistuessaan vuonna 1961 herätti erilaisia mielipiteitä. Kirkon suunnitelleen arkkitehti Aarno Ruusuvuoren (1925-1992) luomus oli ulkonäöltään niin erilainen kuin mihin oltiin aikaisemmin totuttu.
Nyt muutamien vuosikymmenien valmistumisensa jälkeen Hyvinkään kirkko on eräs kaupungin suosituimmista nähtävyyksistä.
Erikoisen näköisen kirkon arvostus nousi sitä mukaan, kun arkkitehti Ruusuvuoren maine kasvoi. Hänestä tuli oman aikakauden eräs tunnetuimmista arkkitehdeistä Suomessa, mutta myös maamme rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Hyvinkään kirkko sai kansainvälistä julkisuutta.
Ruusuvuori leikitteli kolmikulmaisilla muodoilla kirkkoa suunnitellessa. Kirkon geometrinen muoto perustuu kahteen erikokoiseen, vastakkain asetettuun tetraedriin. Kyseessä on nelitahokas, jonka neljä tahkoa ovat kolmioita. Muoto on tuttu monelle pyramidin muotoisesta pillimehusta. Ruusuvuoren kirkkoa nimitettiinkin pyramidiksi. Jotkut kutsuivat sitä teltaksi tai kodaksi.
Ruusuvuoren rakennukset ovat modernin pelkistettyjä. Rakennusmateriaali on lähinnä käsittelemätön betoni, johon puupinta tuo pehmeyttä.
Hyvinkään kirkko on Ruusuvuoren arkkitehtiuran alun tuotoksia. Myöhemmin syntyivät muun muassa WeeGee-painotalo (1966) ja Tapiolan moderni kirkko (1965). Myös jälkimmäinen jakoi mielipiteitä, mutta 1960-luvun puolessavälissä moderniin arkkitehtuuriin oli jo paremmin sopeuduttu.
Eräs Ruusuvuoren päätöistä oli historiallisen Helsingin kaupungintalon saneeraus. Hän vastasi rakennuksen sisätilojen isoista muutoksista, mutta kaupungintalon julkisivu säilyi sentään entisellään.
Hyvinkään kirkko sijaitsee aivan kaupungin keskustassa pääkadun varrella mäntyä kasvavassa puistossa. Kirkkoa ei voi olla huomaamatta eikä myöskään tunnistamatta. Löytyypä kirkon julkisivusta ristikin, kun osaa katsoa oikeasta suunnasta ja riittävän korkealle.
Rakennuksen pohjakaava muodostuu kahdesta kolmiosta, joista isompi on varsinainen kirkkosali. Sisälle tullaan pienempään kolmioon, sisääntuloaulaan. Toisessa kerroksessa on seurakuntasali.
Sisätiloihin luonnonvaloa saadaan isoista ikkunoista, jotka tietysti ovat kolmionmallisia. Yhdestä korkeasta lasi-ikkunasta lankeaa valo suoraan alttarille, jossa on tyyliin sopiva äärimmäisen pelkistetty risti. Varsinaista alttaritaulua ei ole, mutta kirkkopuistoon avautuva ikkuna toimii sellaisena.
Tilaa on 640 henkilölle. Urkuparvelle ja yläsaliin mahtuu pari sataa lisää.
Urut on rakentanut Urkurakentamo Heinrich vuonna 1977. Saksassa vuonna 1935 syntynyt Hans Heinrich muutti Suomeen 1960-luvulla. Hän sai hyvää oppia arvostetulla Veikko Virtasen urkurakentamolla, kunnes perusti oman yrityksen Pohjanmaalle.
Kirkkosalin sisustus on kauttaaltaan pelkistetty tummansävyisiä puupenkkejä myöten. Kalusteet on suunnitellut sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi (1927-2003), joka kirkon arkkitehti Ruusuvuoren tavoin oli arvostettu omalla alallaan. Nurmesniemi muistetaan hyvin Wärtsilälle suunnittelemista emalisista Pehtoori-kahvipannuistaan.
Myös Museovirasto arvostaa Hyvinkään kirkkoa ja arkkitehti Ruusuvuoren suunnittelemaa vieressä sijaitsevaa seurakuntakeskusta. Kohde on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
HYVINKÄÄN KIRKKO
Osoite: Hämeenkatu 16, Hyvinkää.
