HYVINKÄÄ / UUSIMAA – Hyvinkääläisillä on mistä valita, joko moderni ja perin erikoisen näköinen 1960-luvun pyramidinmallinen kirkko tai vanhanajan perinteinen punainen puukirkko. Jos kaipaa tunnelmaa, niin jälkimmäinen on suositumpi hääkirkko. Molemmat sijaitsevat Hyvinkään keskustassa lähellä toisiaan.
Hyvinkään kunta itsenäistyi Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917. Näistä Hausjärvi sijaitsee Kanta-Hämeen puolella ja Nurmijärvi Uudellamaalla. Vuonna 1926 Hyvinkään kunnan alueesta erotettiin Hyvinkään kaupunki. Samalla myös Hyvinkään kunnan nimi vaihtui Hyvinkään maalaiskunnaksi. Vuonna 1969 Hyvinkään maalaiskunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.
Ennen hyvinkääläisten itsenäistymistä omaksi seurakunnaksi vuonna 1917 matka lähimmälle kirkolle koettiin hevoskyydillä liian pitkäksi.
Hyvinkääläiset kaipasivat omaa kirkkoa tai ainakin omaa rukoushuonetta. Väliaikaisena ratkaisuna käytettiin Hyvinkään rautatieaseman odotustilaa, jossa pidettiin jumalanpalveluksia. Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa tila kävi ahtaaksi. Eipä naapurikylän pappikaan ollut järin innostunut kulkemaan vaivalloista matkaa Hyvinkäälle.
Paikallisessa kansakoulussa pidettiin kokous vuonna 1893, jossa päätettiin oman rukoushuoneen rakentamisesta. Hankkeen puuhamiehenä toimi naapurikylän Nurmijärven kirkkoherra Alfred Sadenius (1830-1914).
Tarvittiin myös rahat rukoushuoneen rakentamiseen. Varoja kertyi muun muassa lahjoituksilla, järjestämällä arpajaisia ja iltamia. Tontti saatiin ilmaiseksi. Kytäjän kartano, joka oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin yksityinen maatila, lahjoitti hirsiä rakentamiseen.
Kirkkoherra Alfred Sadeniuksen perheen yksi pojista, Yrjö Sadenius (myöh. Sademies, 1869-1951), oli koulutukseltaan arkkitehti. Hän laati rukoushuoneen suunnitelmat ilmaiseksi. Rukoushuone valmistui syksyllä 1896.
Yrjö Sadeniemi oli arvostettu arkkitehti. Hän eteni urallaan aina Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajaksi. Sadeniemi muistetaan erityisesti kirkko- ja koulurakennusten suunnittelijana.
Alkuperäinen rukoushuone tuli tarpeeseen, mutta se oli kovin vaatimaton hirrestä tehty rakennus. Hyvinkään seurakunnan itsenäistyessä tarvittiin lisää tilaa. Rukoushuonetta laajennettiin vuonna 1916 ja isommin vuonna 1923, jolloin se oli lähes nykyisen kirkon näköinen. Muutoksista vastasi hyvinkääläinen rakennusmestari, myöhemmin talousneuvos Heikki Siikonen (1890-1973).
Oleellista oli myös harmaantuneiden hirsien maalaaminen punaisiksi. Värivalinta herätti täällä, kuten monen muukin kirkon kohdalla, mielipide-eroja. Punaista väriä ei katsottu 1920-luvulla soveliaana valintana kirkon julkisivuun. Hyvinkään kirkko oli valkoinen vuosina 1951-1974, kunnes palattiin takaisin alkuperäiseen väritykseen.
Tuomiokapituli hyväksyi Hyvinkään rukoushuoneen epäviralliseksi kirkoksi vuonna 1923, mutta vasta vuonna 1978 se vihittiin oikeaksi kirkoksi. Vihkimistä todennäköisesti viivästytti loppuaikoina vanhan kirkon kohtalo, sillä se ehdotettiin purettavaksi tarpeettomana. Hyvinkää oli saanut uuden nykyaikaisen arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman kirkon vuonna 1961.
Monet seurakuntalaiset vastustivat vanhan kirkon purkamista ja kirkko sai jäädä. Hyvä niin, sillä vanhoissa puukirkoissa on aina omanlaisensa tunnelma. Hyvinkään vanha kirkko ei ole pelkästään suosittu vihkikirkko, sillä siellä järjestetään jumalanpalvelusten ohella myös konsertteja. Istumapaikkoja on parille sadalle henkilölle.
HYVINKÄÄN VANHA KIRKKO
Osoite: Uudenmaankatu 13, Hyvinkää.
