HÄMEENKYRÖ / PIRKANMAA – Jokaisella puukirkolla on viimeinen käyttöpäivä. Monet Suomen puukirkot ovat tuhoutuneet tulipaloissa, osa on tullut puretuksi huonokuntoisuutensa takia. Kirkon ikää voidaan kuitenkin pidentää tekemällä tarvittaessa kunnostustöitä.
Toisinaan se on vaatinut isojakin remontteja. Näin myös Hämeenkyrössä. Talvella 2025 alkanut puolitoista miljoonaa euroa maksanut kirkon kunnostustyö kesti pidempään kuin aluksi arvioitiin. Isojakin haasteita urakoitsijan konkurssin myötä on koettu matkan varrella. Yli 200 vuotta vanha kirkkorakennus päivitettiin vastaamaan tätä päivää.
Hämeenkyrössä kirkon kunnostustyöt etenivät samalla tavoin kuin monissa muissakin maamme kirkoissa. Alapohjan kosteudesta aiheutuvien lahovaurioiden korjauksen yhteydessä kirkkopenkit irrotettiin ja vietiin kunnostettavaksi.
Osa penkeistä myytiin eteenpäin, sillä Hämeenkyrössäkin monien muiden kirkkojen tavoin kaikkia penkkejä ei asennettu takaisin paikalleen. Penkkirivejä harvennettiin ja kirkon etu- sekä takaosaan jätettiin tilaa muulle toiminnalle. Kirkon etuosaan saatiin joustavuutta erilaisille tilaisuuksille irtopenkkien avulla. Takaosaan tuli pöytäryhmiä kirkkokahvitteluja varten.
Ruotsin vallan aikana kuninkaan kehotuksesta piti rakentaa Suomen alueellakin ikuisesti kestäviä kivikirkkoja. Puukirkko tuli kuitenkin huomattavasti edullisemmaksi. Niinpä monet seurakunnat anoivat poikkeuslupaa puukirkon rakentamiselle.
1700-luvulla Suomessa ei ollut vielä omasta takaa koulutuksen saaneita arkkitehtejä, mutta kuitenkin kirkon rakentamiseen erikoistuneita mestareita. Osa näistä kirkonrakentajista suunnitteli itsekin kirkkoja, mutta lopulliset piirustukset piti hyväksyttää aina Tukholman yli-intendentinvirastossa.
Hämeenkyrön kirkonkin piirustukset laadittiin Tukholmassa. Vallitseva tyylisuunta oli 1700-luvun lopulla uusklassismi. Kirkko valmistui mestari Abraham Tennbergin valvonnassa vuonna 1782.
Hämeenkyrön tilavasta 900 hengen puukirkosta tuli tornillinen pitkäkirkko, jossa on lyhyet poikkisakarat. Myöhemmin1800-luvun lopulla tehdyt muutostyöt muuttivat hieman kirkon ulkonäköä. Muun muassa itäpäädyn jatkeeksi tuli sakasti ja kookas länsitorni sai nykyisen ulkonäkönsä.
Hämeenkyrön kirkko sai urut vasta 100 vuotta valmistumisensa jälkeen. Täälläkin, kuten monessa muussakin Pirkanmaan kirkoissa, on luotettu Kangasalan urkutehtaan tuotantoon. Ensimmäiset urut saatiin vuonna 1880. Nykyiset urut ovat Kangasalan uudempaa tuotantoa.
1800-luvulla tehtyjen kunnostustöiden yhteydessä kirkkoon tuli Ruotsissa syntyneen taidemaalari Johan Zacharias Blackstadiuksen (1816-1898) tekemä alttaritaulu Jeesus Getsemanessa. Hänen maalaamia alttaritauluja on muutamissa Suomen kirkoissa. Yksi sellainen löytyy Hämeenkyrön lisäksi Ylöjärven Kurun kirkosta Pirkanmaalta.
Kirkkomaan sankaripatsaan Äiti ja lapsi on suunnitellut kuvanveistäjä Emil Filen. Sankarihautausmaa-alueen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer.
Kirkkovierailuun kannattaa yhdistää tutustuminen Hämeenkyrön punatiiliseen kotiseutumuseoon, joka sijaitsee kirkkoa lähes vastapäätä. Entiseen lainajyvästöön on toteutettu erittäin tasokas paikallisesta historiasta kertova kohde. Hämeenkyrön kotiseutumuseo on eräs Suomen tasokkaimmista. Sen anti on monipuolinen.
Museossa muistellaan myös moniottelija Paavo Yrjölää, Hämeenkyrön karhua, joka voitti olympiakultaa Amsterdamissa 1928. Hänen poikansa moninkertainen Suomen mestari Matti Yrjölä pärjäsi kuulantyönnössä.
Hämeenkyrön suurmies Frans Emil Sillanpää on kotiseutumuseossa vähän esillä, sillä hänelle on omistettu kaksi muuta paikkakunnan museota: Myllykolu ja Töllinmäki.
(Kirkon remontti valmistuu lopullisesti syksyllä 2026)
HÄMEENKYRÖN KIRKKO
Osoite: Härkikuja 13, Hämeenkyrö.
