KOIJÄRVI (Forssa) / KANTA-HÄME – Moni on kuullut nimen Koijärvi, mutta monella on myös epätietoisuutta sijoittaa entinen kunta Suomen karttapohjalle. Koijärvi nousi valtakunnan kuuluisuuteen 1970-luvun lopulla, kun ympäristöaktivistit kahlitsivat itsensä kettingeillä kaivinkoneeseen protestina paikallisen lintujärven kuivatushankkeelle.
Koijärven kunta perustettiin vuonna 1923 ja lakkautettiin vuonna 1969 liittämällä se pääosin Forssan kaupunkiin. Pieni osa siirrettiin Urjalan kuntaan. Ikää kunnalle ehti kertyä vain 46 vuotta. Virallista Koijärven kuntavaakunaakaan ei ehditty ottaa käyttöön.
Koijärven seurakunta itsenäistyi samalla, kun perustettiin Koijärven kunta. Sitä ennen koijärveläiset kuuluivat joko Tammelan tai Urjalan seurakuntaan. Matka emäkirkolle oli sen verran pitkä, että ei sinne kirkkomatkoja tehty kovinkaan usein. Tarve omalle kirkolle oli täälläkin suuri.
Koijärven kirkonkylä on nimeltään Kojon kylä, jossa sijaitsee vuonna 1922 valmistunut Koijärven kirkko. Tosin sitä on ensikertalaisen hieman vaikeaa hahmottaa oikeaksi kirkoksi. Rakennus vaikuttaa komeasta tornistaan huolimatta ulkonäöltään vähemmän perinteiseltä kirkolta, enemmänkin seurantalolta. Ja sitä se alun perin olikin.
1900-luvun alkuvuosina kojolaiset suunnittelivat omaa kirkkoa kylän keskustaan. Piirustukset saatiin valmiiksi, mutta hanke ei edennyt. Syynä oli puute rahasta. Koska oikean kirkon rakentaminen koettiin taloudellisesti isoksi riskiksi, päädyttiin poikkeukselliseen ratkaisuun. Kojon kylän seurantalo muutettiin kirkoksi.
Kojolaisten idea oli erikoinen, mutta ei kuitenkaan Suomessa täysin poikkeuksellinen.
Muutostöihin ei tarvittu arkkitehtiä, sillä metsänhoitaja Mauno Kallio teki piirustusluonnokset, joiden pohjalta seurantalo saatiin muistuttamaan kirkkoa. Sama mies oli vastannut jo alkuperäisen seurantalon suunnittelusta, mutta rakennus ehti toimia seurantalona vain vuoden. Rakennus sai olla tovin hirsipinta näkyvissä. Kun hirret olivat riittävästi kuivuneet, asennettiin laudoitus päälle.
Kojon seurantalo kirkoksi muutettuna sekä viereen perustettu hautausmaa vihittiin käyttöön joulukuussa vuonna 1923. Kojon kylä sai myös uuden koulun vuonna 1924, joten entinen koulu otettiin käyttöön pappilana. Kirkoksi muuttunut seurantalo oli aluksi paikallisen Manttaalikunnan omistuksessa, mutta se myi rakennuksen seurakunnalle.
Alkuperäinen ajatus lienee ollut, että tehty ratkaisu olisi vain väliaikainen ennen uuden kirkon valmistumista. Sellaista ei koskaan kuitenkaan saatu ja Koijärven entinen seurantalo on toiminut kirkkona jo yli 100 vuotta.
Rakennuksen alkuperäiset hirsiseen seurantaloon liittyvät piirteet näkyvät selkeästi yhä edelleen julkisivussa, mutta sisätiloissa kirkkosali lehtereineen muistuttaa oikeaa kirkkoa. Yllättävän pienillä muutoksilla seurantalo saatiin muutettua kirkoksi. Kerrotaan, että torni jäi suunniteltua matalammaksi puutavaran loppuessa kesken.
Ilman kunnostus- ja muutostöitä ei olla kuitenkaan Koijärvelläkään selvitty. Rakennuksen sisätilat ovat kokeneet suuremmat muutokset kuin julkisivu. Kunnostus- ja muutostöistä vastasivat alan huiput, 1930-luvulla Ilmari Launis ja 1950-luvulla Ilmari Wirkkala.
1990-luvulla tehtiin arkkitehti Sampo Kyanderin suunnitelmien pohjalta sen verran isoja muutoksia, että piispa Paavo Kortekangas vihki kirkon uudelleen vuonna 1992.
Kirkkosali on yksilaivainen. Sen yllä on tasakatto. Tilaa on vain 250 hengelle. Saarnastuolia ja alttaria rakennettaessa otettiin mallia Forssan kirkosta. Paljon saatiin lahjoituksina, kuten kirkonpenkit, kastepöytä, kastemalja, kirkkotekstiilejä, seitsenhaaraiset taotut kynttilänjalat, kolme kristallista kynttiläkruunua ja urutkin.
Turkulainen taiteilija Elias Muukan (1853-1938) maalaama alttaritaulu Jeesus Getsemanessa saatiin myös lahjoituksena vuonna 1924. Muukka tunnetaan alttarimaalauksien ohella ehkä parhaiten taidokkaista maisemamaalauksistaan.
Kirkon ensimmäiset paljeurut pääsivät ajan myötä huonoon kuntoon. Ne piti uusia. Tilalle tuli urut, jotka ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa vuodelta 1968. Vanhat urut ovat lehterillä, mutta uudet sijoitettiin alas kirkkosaliin lähelle kuoriosaa. Kirkon uusimmat sähköurut ovat vuodelta 2018.
Venäjällä valetut kirkonkellot ostettiin käytettyinä. Ne olivat alun perin Tammisaaren entisessä venäläisessä sotilaskirkossa.
Koska rakennus oli suunniteltu seurantaloksi, tiloista löytyy varsinaisen kirkkosalin (ent. juhlasali) lisäksi ravintola, kerho- ja kokoushuoneita.
Kirkkomaalla sijaitsevan sankarihauta-alueen muistomerkin Rauha sankareille on tehnyt kuvanveistäjä Kauko Räsänen (1926-2015). Hänet tunnetaan lukuisista hautausmaiden muistomerkeistä ja julkisten tilojen veistoksista. Hautausmaalla on myös Karjalaan jääneiden ja Muualle haudattujen muistomerkki.
Kuntaliitoksen jälkeen Koijärven seurakunta on lakkautettu ja paikallinen toiminta on ollut vuodesta 2007 osa Forssan seurakunnan toimintaa. Koijärven kirkon omistaa Forssan seurakunta.
KOIJÄRVEN KIRKKO
Osoite: Kojontie 94, Koijärvi (Forssa).
