LAMMI / KANTA-HÄME – Monet keskiajalla rakennetut harmaakivikirkot muistuttavat ulkonäöltään toinen toisiaan. Näin myös Lammin kirkko, mutta ei kuitenkaan kirkkosalin puolelta. Nimittäin sisälle tulijaa odottaa iso yllätys, sillä Lammin 1510-luvulla valmistuneen kirkon sisustus on vuosisatoja myöhemmältä ajalta.
Syynä hienoon kirkkosaliin on vuoden 1918 sisällissodan tuhoisat tapahtumat Lammilla.
Saksalaisten Itämeren-divisioona osallistui Suomen sisällissotaan tukemalla valkoisia muun muassa valtaamalla eteläsuomalaisia kaupunkeja punaisilta. Kahakoita esiintyi myös Kanta-Hämeessä Lammin alueella. Tuuloksen Syrjänteen kylässä käytiin taistelu punakaartilaisten ja saksalaisten välillä, jonka jälkinäytös koettiin Lammilla.
Sisällissodan loppuvaiheessa saksalaiset ottivat Lammin haltuunsa. Peräytyneiltä punaisilta jäi jälkeensä kirkon kellotapuliin sijoitettu asevarasto, kivääreitä ja tykinammuksia. Ennen lähtöään Lammilta saksalaiset päättivät tuhota varaston sytyttämällä kellotorni tuleen.
Puurakenteinen tapuli paloi soihtuna niin, että kipinät sinkoilivat ympäriinsä. Tuli tarttui viereisen kirkon paanukattoon. Kyläläisiä ei ollut sammuttamassa tulipaloa, sillä moni oli paennut naapurikyliin turvaan. Lammin seurakunnan hankkima uusi paloruiskukin paloi tapulissa. Lammin kirkon lopullinen tuho oli täydellinen. Vain mustuneet kiviseinät jäivät pystyyn.
Tämän jälkeen kaikki eteni hämmästyttävällä vauhdilla. Korjatun kirkon vihkiäisiä vietettiin kesällä 1920. Uusi kirkko nousi kirjaimellisesti tuhkasta vajaassa kahdessa vuodessa.
Kun Lammin kirkko oli palanut huhtikuun lopussa, niin jo alle kuukaudessa raunioiden vielä savutessa pidettiin ensimmäinen kirkonkokous. Siinä päätettiin uusista suunnitelmista. Kun selvisi, että palaneet kiviseinät ja päädyt kestävät uuden kirkon painon, niin työ pääsi toden teolla käyntiin. Paikallinen työväentalo toimi väliaikaisena kirkkona.
Arkkitehti Usko Nyström (1861-1925) laati kirkon uudet piirustukset.
Keskellä kirkonkylää sijaitseva keskiaikainen harmaakivikirkko omistettiin katolisella ajalla Aleksandrian Pyhä Katariinalle, vuonna 307 marttyyrinä kuolleen opettajien ja naisopiskelijoiden suojeluspyhimykselle. Hän on antanut Lammin kirkolle myös lempinimen ”Kaisa”.
Kirkkoa oli viimeksi korjattu ennen tulipaloa vuonna 1890, kun puolipyöreä tynnyriholvikaton tilalle tuli tulipalossa tuhoutunut teräväharjainen harjakatto. Nyströmkin teki ison muutoksen, kun kirkkoon rakennettiin kaartuvat betoniholvit.
Ulkopuoli säilytti keskiaikaisen ilmeensä. Länsipäädyssä on yhä suuri goottilainen pyöröikkuna ja seinään muurattuna Lammin kirkolle tutut kaksi myllynkiveä. Tarinan mukaan ne on alun perin jättiläisten muuraamat.
Mitään maalauksia ei tuhoutunee kirkon rapatuilla seinillä ollut aikaisemmin. Iso sisätilojen muutos olikin kirkkosalin koristelu värikkäin maalauksin. Ennen niitä kirkon sisäseinät kalkkimaalattiin valkoisiksi. Seinä- ja kattomaalaukset suunnitteli ja toteutti tunnettu koristetaiteilija Bruno Tuukkanen (1891-1979) avustajineen. Lopputulos on häkellyttävän hieno. Lammin kirkkosali on kaunis kuin arvokas koru. Kyseessä onkin eräs kauneimmista maamme kirkkojen sisätiloista.
Arkkitehti Nyström suunnitteli kirkon sisustuksen, kuten alttarikaapin, alttarikaiteen ja saarnastuolin. Ne valmistettiin paikallisella Nybergin puusepän verstaalla. Samasta paikasta saatiin myös kirkon ovet, ikkunat ja sakastin huonekalut.
Itävaltalaissyntyinen Ateneumin opettaja Josef Friedl (1863-1937) vastasi kirkon yksityiskohdista, kuten kolmiosaisesta alttarikoristeesta, krusifiksista, 7-haaraisista puisista kynttilänjaloista ja saarnastuolin koristelusta.
Urut hankittiin Kangasalan urkutehtaalta. Nykyiset ovat vuodelta 1967.
Palannut kellotapulikin meni uusiksi. Siitä tuli ulkomuodoltaan samanlainen kolminivelinen kuten edellinenkin, mutta alaosa tehtiin nyt kivestä.
Kirkon korjauksen kokonaiskustannukset tiedetään tarkkaan, 745 468 markkaa ja 29 penniä. Kirkko korjattiin osin lainavaroin ottamalla Kansallis-Osake-Pankista lainaa 330 000 markkaa. Paljon saatiin varoja myös lahjoituksina. Niistä suurin oli Alfred Kordelinin testamenttilahjoitus seurakunnalle, yhteensä 350 000 markkaa. Myös useita pienempiä raha- ja esinelahjoituksia saatiin seurakuntalaisilta.
Kirkollis- ja opetusministeriö lahjoitti Lammin seurakunnalle kolme kirkonkelloa alun perin Viipurin Papulan sotilaskirkosta.
Tarvittava puutavara saatiin lähimetsistä ostamalla valtiolta edullisesti. Seurakuntalaiset, lähinnä talojen isännät, kuljettivat hevosillaan rakennuspuut perille kirkolle. Kaikki muut rakennustarvikkeet, muun muassa kalkki ja sementti, hankittiin Lammin Osuuskaupasta.
Lammin kirkon viimeisin remontti valmistui vuonna 2002. Niistä vastasi arkkitehti Virpi Tervonen. Hän suunnitteli useita yksityiskohtia, kuten sakastin laajennuksen, valaisimien uusimisen, lukupulpetin, pienen alttaripöydän jne.
Hautausmaalla on kuvanveistäjä Urho Heinäsen veistämä muistomerkki sisällissodan valkoisella puolella kaatuneille. Sankarihauta-alueen suunnitteli arkkitehti Aarno Ravela ja sen muistomerkin kuvanveistäjä Emil Filén. Karjalaan jääneille vainajien muistomerkin on veistänyt Veikko Leppänen.
Lammin kirkko on ikuistettu kolmasti suomalaiseen postimerkkiin 1960-luvulla.
LAMMIN KIRKKO
Osoite: Katariinantie 2, 16900 Lammi (Hämeenlinna).
