LOPPI / KANTA-HÄME – Tulipalossa tuhoutuneiden kirkkojen lista on pitkä aina Turun tuomiokirkosta alkaen. Entisaikoina salamanisku tai lämmityslaitteista, kuten kamiinasta singonnut kipinä, on tuhonnut monia kirkkoja. 2000-luvulla tuhopoltot ovat olleet yleisin syy kirkon tuhoutumiseen.
Lopella paikkakunnan vanhin kirkko 1600-luvulta on säilynyt isona ihmeenä tähän päivään asti. Se onkin eräs maamme vanhimmista säilyneistä puukirkoista. Sen seuraajat ovat Lopella vuorostaan kokeneet senkin edestä täystuhoja. Paikkakunnalla on koettu kolme kirkkopaloa, vieläpä melko lyhyen ajanjakson aikana.
Kun Lopen vanha kirkko alkoi käydä seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa ahtaaksi, tuli tarve rakentaa uusi ja isompi. Tarpeettomaksi käynyttä vanhaa kirkkoa yritettiin myydä puutavarana huutokaupassa, mutta se ei mennyt kaupaksi. Hyvä niin, sillä vanhaa kirkkoa tarvittiin myöhemmin kahdesti korvaavana tilana, kun uusi kirkko oli tuhoutunut tulipalossa.
Vanhaa Pyhä Birgitalle pyhitettyä kirkkoa käytettiin jumalanpalveluksiin vuoteen 1805 asti, kunnes uusi kirkko kylän keskustaan valmistui. Lopen nykyisen hautausmaan kohdalle valmistui puinen kirkko vuonna 1806, mutta se paloi salaman iskusta jo kesällä 1858. Kauniiksikin mainittu kirkko ehti palvella seurakuntaa vain viitisenkymmentä vuotta. Vanha kirkko otettiin uudestaan väliaikaisesti käyttöön.
Suomen senaatti määräsi rakennettavaksi tilalle tiilikirkon, vaikka enemmistö loppilaisista halusi taloudellisista syistä rakentaa yhä puukirkon. Tähän ei kuitenkaan heti lupaa tullut. Niinpä kivikirkon rakentamista varten aloitettiin tiilien valmistaminen. Tarvittava savikin saatiin paikkakunnalta.
Rakennusmateriaalia eli tiiliä ehdittiin tekemään jo iso määrä, kun syntyi uudestaan toive puukirkon rakentamisesta. Se tulisi kuitenkin huomattavasti edullisemmaksi kuin kivikirkko. Suurin osa kannattikin puukirkon rakentamista, vain harva kannatti harmaakivikirkkoa. Tiilikirkkoa ei halunnut kukaan.
Loppilaiset lähettivät uuden lupapyynnön senaatille ja nyt lupa puukirkon rakentamiselle heltisi. Mutta kuinkas kävikään. Tämäkin kirkko paloi perustuksiaan myöten salaman iskiessä toukokuussa 1880. Uusi kirkko ehti olla tällä kertaa käytössä vain kymmenisen vuotta.
Vanha Pyhän Birgitan kirkko otettiin jälleen käyttöön.
Kahden edellisen puukirkon tuhoutuessa tulipalossa oltiin Lopella valmiita tiilikirkon rakentamiselle. Tehtävään valittiin kaksi alan huippuarkkitehtiä Konstantin Kiseleff (1834 -1888) ja Elia Heikel (1852-1917). Molemmat olivat aikansa tunnetuimpia arkkitehtejä, jotka vastasivat monien tunnettujen liikerakennusten suunnittelusta ja rakentamisesta Helsingin keskustassa. Eräässä vaiheessa parivaljakolla oli yhteinen arkkitehtitoimistokin.
Lopen nykyinen uusgotiikkaa edustava kirkko valmistui vuonna 1888. Siitä tuli päätytornillinen tasavartinen ristikirkko. Punaisesta tiilestä tehdystä kirkosta tuli esikuva monelle muulle Lopen julkisille rakennuksille. Säästöpankki, linja-autoasema, koulukeskus, Osuuspankki jne. edustavat loppilaista punatiiliarkkitehtuuria.
Vaikka Lopen uusi kirkko oli nyt rakennettu kestävämmästä materiaalista kuin aikaisemmat puukirkot, se ei estänyt seuraavaa, jo kolmatta tulipaloa. Marraskuussa 1914 syttynyt tulipalo ei tuhonnut kirkkoa perustuksiin asti, sillä tiiliseinät jäivät pystyyn. Edessä oli kuitenkin kirkon sisätilojen kokonaan uudelleen rakentaminen. Kirkkoa ei oltu myöskään vakuutettu. Tällä kertaa vanhaa kirkkoa ei enää käytetty korvaavana tilana.
Kirkon sisätilat uusittiin tunnetun arkkitehti Ilmari Launiksen johdolla vuosina 1920-1921. Porvoon hiippakunnan piispa Jaakko Gummerus vihki Lopen peruskorjatun kirkon uudelleen käyttöön maaliskuussa 1921.
Lopen kirkon valoisan ja hillitysti koristellun kirkkosalin alttaritaulun Vuorisaarna maalasi taidemaalari Kaapo Wirtanen (1886-1959). Hänen tekemä alttarimaalaus löytyy myös Hyvinkään Kytäjän kirkosta. Wirtanen tunnetaan ehkä paremmin tekemistään muotokuvistaan ja etenkin postikorteistaan. Jälkimmäiset ovat suosittu keräilykohde.
Kirkon vanhempi taidemaalari Felix Frangin tekemä alttaritaulu vuodelta 1901 on säilynyt. Se on esillä kirkon länsiosassa niin sanotussa musiikkisalissa. Frang on eräs Suomen tunnetuimista alttarimaalauksien tekijöistä. Hänen teoksiaan Lopen ohella on useissa maamme kirkoissa.
Kirkon itäosassa sijaitsee seurakuntasali, jossa voidaan nauttia kirkkokahvit. Tilaa myös vuokrataan ulkopuolisille tapahtumille.
Lopen kirkon ensimmäiset urut olivat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa vuodelta 1926. Nykyiset urut vuodelta 1988 ovat tanskalaisen Christensen & Sønnerin valmistamat.
Kirkkoa on kunnostettu useasti. Viimeisin iso remontti alkoi tammikuussa 2025, jonka johdosta kirkko oli poissa käytöstä noin vuoden. Sen aikana liki neljän miljoonan euron edestä talotekniikkaa nykyaikaistettiin, valaistusta parannettiin, uudistettiin penkkijärjestystä ja pinnat lattioita, kattoa ja seiniä myöten saivat uuden maalikerroksen. Lopputulos on silmiä hivelevän kaunis.
LOPEN KIRKKO
Osoite: Pilpalantie 1, Loppi.
