NOKIA / PIRKANMAA – Siuro on Nokian länsiosaan kuuluva tunnelmallinen kylä, joka jo itsessään on tutustumisen arvoinen kohde. Sen koristeellinen puukirkko täydentää historiallisen kylätunnelman.
Siuron kylän olemassaolo perustui alun perin Siuronkosken maisemiin, joka mahdollisti voimalaitoksineen paikallisen teollisuuden syntymisen. Tampere-Pori -rautatien valmistumisen jälkeen Siuron merkitys vilkkaana teollisuustaajamana vain korostui. Alue kuului aikoinaan Ylä-Satakuntaan.
Tehtaat tarvitsivat työvoimaa. Heitä varten rakennettiin asuntoja, mutta tärkeä osa sen aikaista yhteiskunnallista toimintaa oli myös oma kirkko. Sellainen rakennettiin Siuroon vuonna 1910. Siuron kallion laelta saatiin tontti lahjoituksena ja Metsäliitto lahjoitti rakennusmateriaalin. Paikallinen seurakunta sai ensin rukoushuoneen, joka muutostöiden jälkeen vihittiin kirkoksi vuonna 1938.
Siuron kirkon on suunnitellut tamperelainen rakennusmestari Heikki Tiitola (1874-1952), joka tunnetaan paremminkin asuintalojen ja julkisten rakennusten suunnittelijana. Tampereen kaupungista löytyy useita Tiitolan suunnittelemia rakennuksia, kuten Tampereen työväentalo. Tiitola osallistui innokkaasti myös tamperelaiseen kunnallispolitiikkaan.
Siuron puinen pitkäkirkko on kaunista puujugendia. Tyylisuunta tuli uusgoottilaisuuden jälkeen muotiin 1800-luvun lopulla ja oli suosionsa huipulla 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tyylisuunta tuli muualta Euroopasta ja Suomessa siitä kehittyi omanlaisensa kansallisromanttinen tyylisuunta. Siihen kuului värikäs muotokieli, joka vaati myös kädentaitoa.
Maahamme rakennettiin 1900-luvun alussa useita koristeellisia kirkkoja, niin kivisiä kuin puisiakin. Jugend oli vain hetkellinen muoti-ilmiö, kun arkkitehtuurissa siirryttiin yksinkertaisempiin muotoihin. Nykysukupolvi arvostaa jälleen 1900-luvun koristeellista arkkitehtuuria ja siksi Siuron kirkkokin on ilo silmälle.
Siuron kirkon sisätilat ovat kodikkaan yksinkertaiset, mutta kirkkosalin sisustus ei ole yhtä koristeellista kuin rakennuksen ulkonäkö. Kirkkosalin kuitenkin tunnelmallinen. Erityistä on se, kun 1980-luvun muutostöissä kiinteät penkit korvattiin irtotuolein. Tavoitteena on ollut, että kirkkosalin käyttötarkoitus sopisi muuhunkin kuin jumalanpalvelusten järjestämiseen.
Tilaa on hyvin myös usealle pöydälle esimerkiksi kirkkokahvittelua varten. Eli Siurolla oltiin edistyksellisiä, sillä tilan monikäyttöinen suunnittelu ja toteutus yleistyi vasta 2000-luvulla.
Istumapaikkoja on 160 henkilölle.
Valoisan kirkkosalin lähes ainoa ”koriste” on kuvataiteilija Lauri Hämäläisen (1905-1952) maalaama alttaritaulu Jeesus saarnaa venheestä vuodelta 1951. Ennen Siuron kirkkoa hän oli maalannut Rautalammin ja Ylihärmän kirkkojen alttaritaulut.
Sisällissodan aikana Tampereen alueella käytiin punaisten ja valkoisten välillä yhteenottoja. Siuron kirkon tiedetään olleen ensin punakaartilaisten sairaalana ja myöhemmin valkoisten ruokalana. Onpa tänne majoitettu väliaikaisesti Karjalan siirtolaisiakin.
Siuron rukoushuoneyhdistys lahjoitti omistamansa kirkon Nokian seurakunnalle vuonna 1956.
SIURON KIRKKO
Osoite: Siurontie 69, Siuro (Nokia).
