PÄLKÄNE / PIRKANMAA – Pälkäneen keskustan punatiilinen kirkko jää helposti ulkopaikkakuntalaiselta ilman suurempaa huomiota. Syynä on paikkakunnan ykkösnähtävyys, Pälkäneen rauniokirkko. Sen kiinnostavuus on vain entisestään kasvanut, sillä kirkko on saanut pitkän odotuksen jälkeen lasikatteen.
Vanha keskiaikainen rauniokirkko on kuitenkin syynä siihen, että Pälkäneellä on toinen, uudempi kirkko. Vanha yksinkertaisesti oli sortumavaarassa ja olihan se käynyt seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa ahtaaksikin. Tarvittiin uusi kirkko kunnan uuteen keskustaan.
Kun arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778-1840) suunnittelema tiilikirkko valmistui vuonna 1839, vanha kirkko hylättiin täysin. Saksalaissyntyinen arkkitehti vaikutti muun muassa Turussa ja etenkin uudessa pääkaupungissa Helsingissä. Engelistä tuli Intendentinkonttorin (myöh. Rakennushallitus) johtaja. Viraston tehtävänä oli valvoa julkista rakentamista Suomen suuriruhtinaskunnassa.
Monen rakennuksen suunnittelijaksi on mainittu juuri Carl Ludvig Engel. Todellisuudessa hän valvoi konttorin tuotantoa. Vain pieni osa oli Engelin itsensä suunnittelemia. Hänen valvonnassaan piirrettiin kaikkiaan viitisenkymmentä kirkkoa ja useita tapuleja sekä suunniteltiin kymmenen kirkon uudistustyöt.
Vallitseva tyylisuunta oli uusklassismi. Pälkäneen kirkko kuuluu Engelin myöhäisempään tuotantoon. Se oli aikaa, kun empire oli vaihtumassa koristeellisempaan uusgoottilaiseen tyylisuuntaan. Pälkäneen kirkon arkkitehtuurissa on näkyvissä jälkimmäistä, mutta myös perinteistä empireä. Kirkon alkuperäinen uusklassismia edustava puusta tehty torni vaihtui myöhemmin 1890-luvulla nykyisen kaltaiseksi teräväkärkiseksi uusgoottilaiseksi tiilitorniksi.
Pälkäneen kirkosta tuli ristikirkko, jonka sisäkulmat on viistetty. Länsipäätyyn tuli kellotorni. Tiilet tehtiin käsin Pälkäneellä ja kuljetettiin hevoskärryillä paikalle. Pälkäneen kirkko on maamme ensimmäisiä tiilestä rakennettuja kirkkoja.
Istumapaikkoja oli alun perin yli tuhannelle seurakuntalaiselle. Tilaa on nykyisinkin. Kirkossa on 850 istumapaikkaa.
Tilavan ja valoisan, mutta pelkistetysti sisustetun kirkon alttaritaulun Jeesus Getsemanessa on maalannut Tukholmassa ruotsalainen professori ja hovimaalari Per Emanuel Limnell (1764-1861).
Urut ovat, kuten niin monissa Pirkanmaan kirkoissa, Kangasalan urkutehtaan tuotantoa.
Vanhasta hylätystä kirkosta siirrettiin uuteen kirkkoon muun muassa penkit. Puretun lattiankin lautoja voitiin käyttää uudestaan. Kattokruunukin kelpasi.
Pälkäneen nykyinen kunta syntyi vuonna 2007, kun Pälkäneen ja Luopioisten kunnat liittyivät yhteen. Samalla myös seurakunnat yhdistyivät. Luopioinen on Pälkäneen kappeliseurakunta.
Pälkäneen kirkon piirustuksia hyödyntäen rakennettiin myöhemmin toinenkin samanlainen kirkko. Jaakkiman kirkko sijaitsee rajan takana Venäjän puolella. Tai oikeammin sijaitsi, sillä vuonna 1977 tapahtunut tulipalo tuhosi kattorakenteet sekä autioitti kirkon. Sitä ennen se oli toiminut varastona ja korjaamona.
PÄLKÄNEEN KIRKKO
Osoite: Onkkaalantie 81, Pälkäne.
