PYHTÄÄ / KYMENLAAKSO – Miehen nimeä ei tiedetä, mutta hänet on nimetty Pernajan mestariksi. Todennäköisesti kyseessä on 1400-luvulla Pohjois-Saksasta Suomeen saapunut kirkonrakentaja, jonka kädenjälki näkyy Itä-Uudellamaalla.
Mestarin jäljiltä on tähän päivään asti säilynyt viisi kivikirkkoa: Pernaja (1430-luvulta), Sipoo ja Porvoo (1450-luvulta), Helsingin pitäjän kirkko (1450-luvulta) ja Pyhtää (1460-luvulta). Näiden kirkkojen ulkonäkö on melko samanlainen.
Pernajan mestari työskenteli maassamme 1430-luvulta 1460-luvulle. Ensimmäiseksi valmistui Pernajan kirkko ja viimeiseksi Pyhtään kirkko.
Pyhtää mainittiin ensimmäisen kerran itsenäisenä seurakuntana jo vuonna 1380. Pyhälle Henrikille omistettu keskiaikainen Pyhtään kivikirkko sijaitsi liikenteellisesti hyvällä paikalla, Suuren Rantatien eli vanhan Turusta Viipuriin johtaneen maantien ja Kymijoen Pyhtään suuhaaran risteyskohdassa.
Kirkko on rakennettu noin vuonna 1460. Vaikka matkan varrelle on osunut useita kunnostustöitä, Pyhtään kirkon alkuperäinen keskiaikainen asu on säilynyt lähes koskemattomana. Juuri se tekee siitä arvokkaan kohteen.
Muiden keskiaikaisten kivikirkkojen tavoin myös Pyhtään kirkon päädyt ovat perinteen mukaisesti koristeellisia, ja kuten tapana oli, länsipääty on koristeellisempi kuin itäpääty. Myös ikkuna-aukot on koristeltu tiilien avulla.
Kirkko vaikuttaa tavallista lyhyemmältä (28 m), sillä katonharja yltää lähes samoihin mittoihin (25 m).
Pyhtään kirkko koristeltiin keskiajan katolisella aikakaudella seinä- ja holvimaalauksilla, mutta uskonpuhdistuksen seurauksena ne kalkittiin peittoon. Piilossa ne saivat ollakin vuosisatojen ajan, kunnes maalaukset otettiin uudestaan esiin. Muun muassa kaikki kaksitoista vihkiristiä ovat säilyneet. Myös katolisen ajan pyhimyksiä esittävät puuveistokset on palautettu takaisin kirkkosaliin.
Pyhtään kirkkoa entisöitiin vuonna 1907 arkkitehti Carl Frankenhauserin ja uudestaan vuonna 1951 arkkitehti Kauno Kallion suunnitelmien mukaan. Toki Pyhtään kirkkoa on kunnostettu myöhemminkin.
Eräs oleellinen muutos tehtiin jo 1700-luvulla. Asehuone oli korottamalla muutettu 1600-luvulla Creutz-suvun hautakappeliksi, mutta se palautettiin takaisin alkuperäiseen tarkoitukseen. Asehuoneen barokkityylinen kaareva katto on säilytetty, vaikka se ulkonäöllään poikkeaa kirkon keskiaikaisesta arkkitehtuurista.
Kirkkosali on kolmilaivainen neljän pilariparin jakamana. Keskilaiva on korkeampi ja leveämpi kuin sivulaivat.
Saarnastuoli ja eteläseinustalle myöhemmin siirretty alttarilaite ovat 1600-luvulta. Neljä puuveistosta esittävät, Moosesta, Johannes Kastajaa, Pietaria ja Paavalia. Vanhan alttaritaulun on tehnyt puolalainen taidemaalari Joseph Desarnaud vuonna 1848. Hän on tehnyt myös Porvoon kirkon alttarimaalauksen. Lehterinkaiteen maalaukset ovat myös 1800-luvulta.
Itäpäädyssä on arvokas 1500-luvun alttarikaappi, jossa on esillä arkkienkeli Mikael, Neitsyt Marian kruunaus ja Pyhä Henrik. Alttarikaapin yllä on tamminen krusifiksi.
Nykyiset urut on valmistanut Urkurakentamo Veikko Virtanen vuonna 1998.
Erillinen kellotapuli on myöhempää tuotantoa, sillä se rakennettiin vasta 1820-luvulla.
Sankarihautausmaan suunnittelivat arkkitehtipariskunta Tarja Salmio‑Toiviainen ja Esko Toiviainen. Sankarimuistomerkki on Armas Tirrosen teos. Siihen on kuvattuna isä, vaimo ja pieni poika. Kirkkomaalla on myös Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi ja Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki.
2000-luvun alkuvuosina kirkon julkisivua kunnostettiin korjausrappauksella ja kalkkimaalaamalla. Vain tästäkin on vuodet jo vierineet, näyttää Pyhtään kirkko ulospäinkin edelleen hienolta.
PYHTÄÄN KIRKKO
Osoite: Harjuntie 11, Pyhtää.
