PORVOO / UUSIMAA – Oho, taisin sytyttää kirkon palamaan. Nuoren miehen kaverilleen lähettämä tekstiviesti kertoi katastrofista, jonka aiheuttajana oli 18-vuotiaan humalapäissään tekemä päähänpisto.
Yöllä sattumalta ohi ajaneen taksimiehen hälytys tuli hetkeä aikaisemmin kuin Porvoon tuomiokirkon oma hälytysjärjestelmä reagoi katolla raivonneisiin lieskoihin. Känniläisen tuhotyö ei uhannut pelkästään historiallista kirkkoa, vaan koko vanha puinen Porvoo oli vaarana tuhoutua.
Yöllinen tuhopolttaja oli onnistunut kiipeämään kirkon katon rajaan ja tyrkännyt palavaa paperia kirkon ränniin. Ulkokatto tuhoutui romahtaen välikaton holvien päälle. Ne kuitenkin kestivät ja estivät täydellisen tuhon. Sisätiloihin tuli ainoastaan savuvahinkoja.
Tuhopolttaja jäi nopeasti kiinni ja edessä oli linnareissu, miljoonien eurojen korvausvaatimukset sekä elinikäinen velkavankeus. Edellä kerrottu tapahtui kesän alussa vuonna 2006. Vauriot korjattiin ja kirkko otettiin uudelleen käyttöön syksyllä 2008.
Kerta ei ollut ensimmäinen. Porvoon tuomiokirkko on kokenut kovia, enemmän kuin monet muut Suomen kirkot. Moni kirkko on kärsinyt tulipaloista, mutta Porvoossa tulipalo on koettu poikkeuksellisen monta kertaa.
Kirkko on palanut vuosina 1508, 1571, 1590 ja 1708. Milloin tuhoja ovat aiheuttaneet tanskalaiset, milloin venäläiset. Pahin tuho koettiin Suuren Pohjan sodan aikana vuonna 1708, kun venäläisten tuhotöiden jäljiltä jäi vain nokeentuneet seinät pystyyn.
Vaarallinen tilanne koettiin myös jatkosodan aikana, kun venäläisen pommikoneen pudottama pommi putosi katon ja holvien läpi kirkkoon. Pommi ei kuitenkaan onneksi heti räjähtänyt, vaan vasta lattiaan iskeytyessä. Sen synnyttämän kuopan täyttämiseen tarvittiin useita autokuormallista hiekkaa. Täydelliseltä tuholta kuitenkin vältyttiin.
Vaikka ei olisi koskaan vieraillut Porvoon suosituimmassa matkailukohteessa, on paikallinen tuomiokirkko ehkä tuttu kahdesta saman aiheisesta maalauksesta.
Ensin Emanuel Thelning teki vuonna 1812 tunnetun maalauksen Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809. Robert Ekmanin myöhemmin vuonna 1858 valmistunut suurikokoinen öljyvärimaalaus samasta kuuluisasta tapahtumasta on ehkä vieläkin tunnetumpi.
Kyseiset maalaukset esittävät keisari Aleksanteri I:n hallitsijanvakuutusta Suomelle maaliskuussa 1809 Porvoon tuomiokirkossa.
Porvoon tuomiokirkko on yksi Suomen keskiajan merkittävimmistä rakennuksista. Turun tuomiokirkon jälkeen se on maamme historiallisesti arvokkain ja tunnetuin kirkkorakennus.
Porvoon myöhäisgotiikkaa edustava 1400-luvulla rakennettu tuomiokirkko on kaupungin keskeisin maamerkki. Kaupunkia halkova Porvoonjoki punaisine ranta-aittoineen on ikuistettu lukemattomiin maalauksiin ja valokuviin. Näkymän täydentää mäen päälle rakennettu valkoiseksi rapattu kivikirkko.
Porvoossakin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin hirrestä, mutta kivikirkko saatiin ensimmäisten joukossa koko Suomessa. Nykyisen kivikirkon paikalla oli jo mahdollisesti 1200-luvun lopulla pieni kivestä tehty kirkko. Sen osia käytettiin uuden kirkon rakentamiseen.
Porvoon 1400-luvulla valmistuneen kolmilaivaisen tuomiokirkon mestari tuli oletettavasti Pohjois-Saksasta. Alkuaikoina rakennusmestarithan tulivat yleensä ulkomailta. Porvoon kirkon rakentajan nimi ei ole tiedossa, mutta mies on nimetty Pernajan mestariksi. Hänen jäljiltä ovat Porvoon lisäksi esimerkiksi Pernajan, Sipoon ja Pyhtään kirkot.
Edellä mainittujen kirkkojen yksityiskohdat, kuten päätyjen koristelut ja holvien rakenne, viittaavat samaan tekijään.
1400-luvun kirkot rakennettiin katolisen kirkon aikakaudella. Reformaation jälkeen kirkkosalin sisustus meni uusiksi. Luterilainen jumalanpalvelus edellytti kirkkopenkkejä ja saarnastuolia. Porvoon tuomiokirkossa kivisiä seinämuureja lukuun ottamatta ei keskiajalta ole säilynyt juuri mitään. Onhan kirkko ryöstetty ja tuhottukin moneen kertaan.
Joitakin keskiaikaisia maalauksia on nähtävissä alttariseinällä ja holveissa. Ne kalkittiin aikoinaan peittoon, mutta otettiin myöhemmin esiin.
Paikallisen käsityömestarin tekemä saarnastuoli on vuodelta 1764. Se korvasi edeltäjänsä, josta on jäljellä yhä vanhan saarnastuolin takana pylväässä oleva maalaus. Sitä käytettiin mallina uutta tehtäessä. Uusi saarnastuoli on koristeltu uskon, toivon ja rakkauden symboleilla, armonauringolla sekä Pyhää henkeä kuvaavalla kyyhkysellä.
Kirkon alttaritaulu on vuodelta 1846. Puolalaisen taiteilija Joseph Desarnodin (1812-1850) maalaus Ehtoollinen on kopio Leonardo da Vincin kuuluisasta seinämaalauksesta. Desarnod asui muutaman vuoden Porvoossa.
Porvoossa syntyneen Fredrika ja Johan Ludvig Runebergin poika Walter Runeberg teki patsaan keisari Aleksanteri I:stä. Patsas paljastettiin vuonna 1909, jolloin vietettiin Porvoon valtiopäivien 100-vuotisjuhlaa. Teos on nähtävänä kirkossa.
Olof Schwan (1744-1812) oli ruotsalainen urkujenrakentaja. Hänen rakentamia urkuja on muutamissa Suomen kirkoissakin. Porvoon uruista on jäljellä enää urkujen fasadi.
Nykyiset vuoden 1978 urut on tehnyt Urkurakentamo Veikko Virtanen. Yritys on yhä merkittävä kirkkourkujen valmistaja Suomessa. Veikko Virtasen urkuja on muun muassa Turun Tuomiokirkossa ja Helsingin Temppeliaukion kirkossa. Se on kova saavutus pieneltä yritykseltä. Jälkipolvi on jatkanut isä Virtasen elämäntyötä.
PORVOON TUOMIOKIRKKO
Osoite: Kirkkotori 1, Porvoo.
