PUKKILA / UUSIMAA – Askolan 1700-luvun lopulla valmistunut puukirkko sijaitsee vain alle 20 kilometrin päässä Pukkilan kirkosta. Kirkonrakentaja Matti Åkergrenin (1752- 1839) rakentama naapurikylän kirkko valmistui vuonna 1799. Kun Pukkilassakin tuli aika rakentaa uusi kirkko, pätevä kirkonrakentaja oli jo tiedossa. Mestari Åkergren kutsuttiin apuun.
Pukkilan puukirkko valmistui pienen mäen päälle vuonna 1814.
Kirkon kerrotaan valmistuneen pika-aikataululla. Kuten tapana oli, kyläläiset olivat auttamassa. Puukirkkoa rakentaessa oli aina se etu, kun kirvesmiestaitoja löytyi omasta takaa ja tarvittavat hirret saatiin kyläläisten omista metsistä.
Kun puukirkolla on ikää jo yli 200 vuotta, on matkan varrella ehditty tehdä useita kunnostustöitä, joskus jopa isojakin muutostöitä. Ensimmäiset tehtiin vuonna 1885. Nykymuodossaan punaiseksi maalatun Pukkilan erivartisen ristikirkon pääsisäänkäynnin yläpuolella on perinteistä tapulia muistuttava kellotorni. Katon keskelläkin on pieni torni, kattoratsastaja.
Pukkilan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1600-luvulla. Se sijaitsi muutaman sadan metrin päässä nykykirkosta, kuten paikalle pystytetty muistokivikin kertoo. Ennen vanhan kirkon purkamista sieltä siirrettiin kaikki tarvittava uuteen kirkkoon, muun muassa kellot ja barokkityylinen saarnastuoli vuodelta 1689. Jälkimmäistä koristaa täälläkin apostolien puusta veistetyt hahmot.
Kirkon nykysisustus on peräisin vuodelta 1914, kun arkkitehti Ilmari Launikselle (1881-1955) annettiin tärkeä tehtävä, päivittää kirkon sisätilat.
Arkkitehti Launis oli 1900-luvun alun Suomen tunnetuimpia kirkkoarkkitehtejä. Hän suunnitteli kirkkoja, maalasi alttari- ja lasitauluja sekä vastasi Pukkilan kirkon tavoin monen kirkon kunnostustöistä. Launikselle tyypillinen taitava kädenjälki näkyy muun muassa Pukkilan kirkon alttarilla.
Tällä kertaa itse alttaritaulu ei ole Launiksen tekemä, vaan taiteilija Wilho Sjöströmin (1873-1944). Hänkin oli aikakaudellaan hyvin suosittu ja eräs tunnetuimmista taidemaalareistamme. Alttaritaulut olivat vain yksi Sjöströmin aiheista. Hänet muistetaan myös tunnelmallista maisemamaalauksista ja henkilökuvistaan. Pukkilan alttaritaulu Jeesus saarnaa venheestä valmistui vuonna 1915.
Uskonpuhdistuksen jälkeen Suomen kirkot saivat saarnastuolin. Pukkilan kirkon nykyinen saarnastuoli oli jo edellisessä kirkossa, mutta se siirrettiin uuteen kirkkoon. Onhan se poikkeuksellisen koristeellinenkin. Barokkia edustava saarnastuoli on jo 1600-luvun lopulta. Se on eräs maamme vanhimpia. Siihen on kuvattuna Vapahtaja ja viisi apostolia.
Vuoden 1914 kirkon remontin yhteydessä istuin maalattiin valkoiseksi, mutta myöhemmin alkuperäiset värit, sininen ja kulta, palautettiin.
Kirkon nykyiset urut ovat vuodelta 1991. Niiden valmistaja oli sotkamolainen Urkurakentamo Tuomi. Yrityksen toimittamia urkuja on useammassa kirkossa, vaikka kyseinen urkujen rakentaja ei ole yhtä tunnettu kuin esimerkiksi Kangasalan urkutehdas. Tuomi lopetti toimintansa vuonna 1994, mutta sotkamolaisten urkujen valmistus sai jatkoa. Sotkamon Urkurakentajat Oy perustettiin jatkamaan perinteistä urkujen rakentamista Pohjois-Suomessa.
Pukkilan kirkon kunnostustyöt ovat jatkuneet myös viime vuosien aikana. Tekniikkaa on päivitetty ja esteettömyyttä on paranneltu nykyvaatimusten mukaisesti.
Pukkilan seurakunta oli ennen itsenäistymistä Porvoon kappeliseurakunta. Nykyään kunnan asukasluvun pudotessa myös seurakuntaan kuuluvien määrä on pienentynyt. Niinpä edessä oli liitos naapurin, Askolan seurakunnan kanssa.
Vuodesta 2025 lähtien on toimittu nimellä Askolan-Pukkilan seurakunta. Alle parintuhannen asukkaan Pukkilan kunta on edelleen itsenäinen.
PUKKILAN KIRKKO
Osoite: Keskustie 27, Pukkila.
