RUOVESI / PIRKANMAA – Ruotsin vallan aikana ei Suomessa ollut vielä omasta takaa koulutettuja arkkitehtejä. Kirkonrakentamisesta vastasivat tunnetut kotimaiset mestarit. Nimet Antti ja poika Mikael Piimänen, Matti Åkerblom, Mats Åkergren, Heikki Kuorikoski tai Jacob Rijf ovat jääneet muistiin tunnetuista kirkonrakentajista.
Edellä mainitut eivät pelkästään rakentaneet, vaan myös suunnittelivat itse kirkkorakennuksia ja kellotapuleita. Längelmäellä syntynyt Antti Piimänen oli kirkon rakentamisen uranuurtaja jo 1700-luvulla. Hän kehitti niin sanotun länsisuomalaisen pitkäkirkon, josta myöhemmin 1800-luvulla kehitettiin ristikirkko.
Vaikka suomalaiset rakentajamestarit suunnittelivat itse rakentamiaan kirkkoja, piti viralliset piirustukset hyväksyttää Tukholman yli-intendentinvirastossa. Ruotsalainen arkkitehti teki piirustuksiin usein omat muutoksensa.
Yleensä virallisten ja hyväksyttyjen piirustusten paluu takaisin Suomeen viivästyi. Niinpä kirkon rakentaminen aloitettiin ilman lupaa. Saattoipa käydä niinkin, kun lupa vihdoin tuli, niin kirkko oli jo valmis. Vihkiminen voitiin suorittaa saman tien. Ruoveden kirkkokin oli jo valmis, kun virallinen lupa tuli Tukholmasta.
Ruoveden aumakattoisen ja keskustornilla koristellun kirkon on suunnitellut ja rakentanut Matti Åkerblom (1740-1819), jota myös kutsuttiin Pärnän Matiksi. Hän oli syntynyt Eräjärvellä Pärnän nimisessä torpassa. Åkerblom lähti nuorena Turkuun Antti Piimäsen oppiin edeten oppipojasta ensin kisälliksi ja lopulta mestariksi. Halikon kirkon vuonna 1773 valmistunut kellotapuli oli Åkerblomin mestarinäyte. Pian tämän jälkeen vuonna 1778 valmistunut Ruoveden komea kirkko onkin mestarin varhaistuotantoa.
Vuonna 1772 Antti Piimäsen suunnittelema Ruoveden kirkon kellotapuli on vanhempi kuin kirkko.
1800-luvulle tultaessa seurakuntien jäsenmäärät kasvoivat. Vanhoja kirkkoja jouduttiin suurentamaan ja uusista tehtiin heti alusta alkaen riittävän suuria. Ruoveden ristikirkosta tuli tilava, sillä sinne mahtuu noin 1 100 henkeä. Nykyiselle noin 3 000 jäsenen kirkossa riittää hyvin tilaa kaikille.
Ristikirkko mahdollisti lehtereineen paljon istumapaikkoja. Kun vielä sisäkulmat viistettiin, oli näkymä saarnastuolille ja alttarille parempi.
Viisteitä riittää ruoveteläisen keskeiskirkon ulkopuolellakin, niin seinissä kuin katolla. Julkisivun muotokieli on poikkeuksellisen monipuolinen. 24-kulmainen kirkko on Suomessa harvinaisuus. Näkymän täydentää sipulinmallinen kattoratsastaja eli keskelle harjaa sijoitettu torni.
Ristivarsien päässä on matalammat eteishuoneet ja itäpäädyn jatkeeksi alttariseinän taakse rakennettiin sakasti. Lopputulosta voidaan pitää rakennusteknisesti taidokkaasti tehtynä. Ruoveden kirkko onkin hieno esimerkki 1700-luvun puurakentamisesta.
Myös Antti Piimäsen jo edelliseen kirkkoon suunnitellut kellotapuli sopii sipulitorneineen arkkitehtonisesti uuden kirkon ulkonäköön. Tiedetään, että kellotapuli oli alun perin hieman väärässä paikassa, mutta se siirrettiin lähemmäksi uutta kirkkoa nykyiselle paikalleen ruoveteläisen kirkonrakentaja Mats Åkergrenin toimesta.
Ruoveden Sofia Magdalenan kirkko kuuluu niihin maamme muutamiin kirkkoihin, jotka on nimetty Ruotsin kuningashuoneen henkilön mukaan. Sofia Magdalena (1746-1813) oli tanskalainen prinsessa, joka naitettiin Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n puolisoksi.
Paikallisen Ritoniemen kartanon maille rakennettu kirkko oli aluksi punamullattu, mutta 1800-luvulla väri vaihtui keltaiseksi. 1900-luvun alussa arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla kirkkosalin hirsipinnat paneloitiin ja maalattiin vaaleilla värisävyillä. Myös kirkkopenkit uusittiin.
Alttaritaulun Kristuksen kirkastuminen on maalannut Saksassa syntynyt taidemaalari Bernhard Reinhold (1824-1892). Taiteilija asui Suomessa muutaman vuoden ja vieraili maassamme myöhemminkin useampaan kertaan. Hänet tunnetaan alttarimaalausten lisäksi suomalaisista merkkihenkilöistä tehdyistä laadukkaista muotokuvistaan.
Ruoveden kirkon hautausmaalla on muistomerkki niille vainajille, jotka menehtyivät höyrylaiva Kurun upotessa vuonna 1929. Kurun uppoaminen syysmyrskyssä Näsijärvellä on Suomen vakavin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. 136 ihmistä hukkui ja 22 pelastui. Onnettomuudessa menehtyi kaikkiaan yhdeksän ruoveteläistä.
Hautausmaan punagraniittisen sankarimuistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Lauri Leppänen. Siinä on kuvattuna äiti pieni lapsi sylissään.
Kirkkomaalla on erikoisen näköinen arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema siunauskappeli. Vuonna 1928 valmistunut jyrkkäkattoinen ja pilarein koristeltu kappeli on tehty tiilestä ja rapattu valkoiseksi.
Kirkkovenekatoksessa on nähtävänä vanha kirkkovene, johon mahtui 60 ihmistä. Ruovesi on vanha kirkkovesipitäjä.
Vuonna 2026 Ruoveden seurakunta liittyi Virtain seurakuntaan, jonka nimeksi tuli yhdistymisen myötä Tarjanteen seurakunta.
RUOVEDEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 1, Ruovesi.
