HOLLOLA / PÄIJÄT-HÄME – Hollolan keskiaikainen harmaakivikirkko ympäristöineen huokuu historiaa. Täällä mennään ajassa vuosisatoja taaksepäin, vielä kauemmaksi kuin mitä aikakautta itse kivikirkko edustaa.
Vesijärven Kirkonselän asutushistoria on vanhaa, sillä alueen asuinpaikat olivat arkeologisten löytöjen perusteella käytössä jo kivikaudelta alkaen. Nykyinen kirkko rakennettiin rautakaudelta varhaiskeskiajalle käytössä olleen Kapatuosian linnavuoren juurelle.
Jo ennen kivikirkkoa täälläkin edelsi puretuksi tulleiden puukirkkojen sukupolvi. Hollola on Päijät-Hämeen vanhin seurakunta ja se lienee perustettu jo 1200-luvun jälkipuoliskolla. Seurakunnan katolisella aikakaudella Neitsyt Marialle omistettu kivikirkko on Hämeen keskiaikaisista kirkoista tärkein. Se on samalla Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko.
Hollolan kirkko valmistui lopullisesti 1500-luvun alkuvuosikymmeninä. Vanhimmat osat, kuten sakasti, olivat valmiina jo 1400-luvun lopulla. Viimeisimpänä saatiin valmiiksi asehuone, joka lienee ollut tehtynä vuoteen 1510 mennessä. Tosin kansantarinan mukaan Hollolan kirkon rakensivat jättiläiset Hollo ja Martta. Ainakin Hollolan kunnan nimi pohjautuu miespuolisen jättiläisen Hollon nimeen.
Rakennushistoriasta kiinnostuneen mielenkiinto alkaa jo asehuoneen puolelta. Sitä ennen voi kuitenkin ihastella ulkoapäin päätykolmioiden runsasta koristelua. Ylhäällä asehuoneen päädyssä on myös paikka ulkoiselle saarnastuolille. Sitä on voitu käyttää esimerkiksi, kun on haluttu tiedottaa kirkon ulkopuolella olevia seurakuntalaisia. Asesalissa oli aikoinaan portaat, joita pitkin saarnaaja pääsi kiipeämään ylös ulkosaarnastuoliin.
Hollolan kirkko tunnetaan keskiaikaisista seinämaalauksistaan ja arvokkaista puuveistoksistaan. Niitä on nähtävänä jo heti asehuoneessa. Siellä on seinäsyvennyksessä myös pieni alttari. Erityinen kohde on kirkkosaliin johtava ovi takorautakoristeineen. Nykyinen on kuitenkin kopio, mutta nähtävänä on myös historiallisesti arvokas alkuperäinen puuovi.
Ovikoristeiden otaksuttiin aikoinaan esittävän Pyhän Hubertuksen metsästystä. Nykykäsityksen mukaan aiheena on ollut Pyhä Eustachius, toinen katolisen kirkon pyhimys. Joka tapauksessa ovi on antanut aiheen Hollolan vaakunaan.
Hollolan 41 metriä pitkässä kirkossa on 24 katoliselta ajalta peräisin olevaa puuveistosta – enemmän kuin missään muussa maamme kirkossa. Veistoksista yksi, sateenkaaren päällä istuva Kristus, on jo asehuoneessa. Lisää pyhimyksiä esittäviä puuveistoksia löytyy kirkkosalin puolelta. Eräs niistä esittää täälläkin Pyhä Yrjöä hevosen selässä ja lohikäärmettä.
Vaikka Hollolan kaksilaivainen kirkko on vanha ja esineistöäkin on peräisin katoliselta ajalta, on ajan myötä tehty tiettyjä muutoksia. Niiden syynä on 1600-luvun uskonpuhdistus. Sen ansiosta kirkkosali sai penkit ja saarnastuolin. Seinämaalauksia peitettiin maalikerrosten alle, mutta niitä on otettu myöhemmin uudestaan esille. Ikkunoitakin suurennettiin. Tosin pohjoisseinällä, pahojen voimien puolella, ei ole vieläkään ikkuna-aukkoja.
Kirkon lattian alla lepää yhä pappisväkeä ja paikallisia aatelisia. Jälkimmäisistä ovat muistona myös kirkkosalin seinälle ripustetut lukuisat von Essenen suvun viiden sukupolven vaakunat, joita kannettiin hautauskulkueessa. Seiniltä löytyy myös kirkon vihkimäristit, joita alun perin oli kaksitoista. Yhtä ei ole löydetty.
Kirkon vanhin esine lienee kalkkikivinen kastemalja 1300-luvun lopulta.
Molemmat, sekä saarnastuoli ja alttaritaulu, ovat 1600-luvulta. Jälkimmäinen on saatu lahjoituksena, mutta sen tekijä on jäänyt tuntemattomaksi. Kirkon huomattavasti uudempien lasimaalauksien tekijä tunnetaan, sillä Lennart Segerstråle sai ne valmiiksi vuonna 1929. Hän oli itseoppinut kuvataiteilija, mutta taitavana tekijänä oli myös hyvin arvostettu. Segerstråle toteutti useita uskontoon liittyviä teoksia eri kirkkoihin.
Uudempaa tuotantoa on myös kirkon urut. Ne on rakentanut Urkurakentamo Martti Porthan vuonna 1994.
Hollolan kivikirkossa on 500 istumapaikkaa.
Kirkon ikään nähden uudehko on myös arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen 1800-luvun keltainen kellotapuli. Sen läpi voi siirtyä tien puolelta kirkkomaan puolelle.
Hollolan kirkon maisemallista kokonaisuutta täydentävät kirkon ohella myös 1800-luvun pappila ja kansallisromanttinen kunnantupa. Pyhäniemen kartanokin sijaitsee lyhyen matkan päässä. Kartanoa omistaneiden Boucht- ja Ammondt -sukujen hautakappelit löytyvät kirkkomaalta.
Täällä on myös sankarihauta-alue, jonka muistomerkin on tehnyt Hollolassa syntynyt kuvanveistäjä Gunnar Finne. Hautausmaan kupeessa sijaitsee Hollolan Esinemuseo. Vanhaan viljamakasiiniin on tallennettu muun muassa paikallista talonpoikaisesineistöä.
Hämeenkosken seurakunta liittyi Hollolan seurakuntaan vuonna 2007. Kärkölän, Padasjoen ja Kuhmoisten kappeliseurakunnat liittyivät vuonna 2017.
Hollolan kirkon tarina on monipuolisesti kerrottu videoiden myötä seurakunnan omilla sivuilla. Laadukas materiaali löytyy täältä.
HOLLOLAN KESKIAIKAINEN KIVIKIRKKO
Osoite: Rantatie 917, Hollola.
