HINNERJOKI / SATAKUNTA – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Hinnerjoella oli asukkaita enää alle 1 000, kun se liitettiin naapurikuntaan Euraan vuonna 1970. Liitoksen myötä myös Hinnerjoen kuntavaakunasta luovuttiin. Siihen on kuvattuna kivikauden esineitä, sillä koko Euran seutu Hinnerjoki mukaan lukien tunnetaan muinaisista esinelöydöistään. Alue on ollut esihistoriallista asuinaluetta.
Hinnerjoen entisaikojen elämään voi tutustua Hinnerjoen tasokkaissa museoissa, jotka muodostuvat kolmesta eri kohteesta: Kotiseutumuseo, Maatalousmuseo ja Valon talo. Nämä kaikki kolme sijaitsevat samassa pihapiirissä.
Hinnerjoki oli aikoinaan Laitilan kappeliseurakunta, kunnes siitä tuli itsenäinen vuonna 1864.
Hinnerjoen puukirkko hautausmaineen sijaitsee kylän keskustassa Kirkkotien ja Kirkkosillantien kainalossa. Jälkimmäinen johtaa maisemallisesti hienolle Vaaljoen ylittävälle vanhalle kivisillalle. Kirkkokosken varrella on yhä nähtävänä vanhan myllyn rauniot. Hinnerjoen pappila, nykyinen Villa Harmonia, on yksityisomistuksessa.
Hinnerjoen vuonna 1755 rakennettu kirkko sijaitsi alun perin lähempänä jokea, mutta se purettiin ja seuraava siirrettiin ylemmäksi nykyiselle paikalleen vuonna 1799. Samalla kirkkoa myös laajennettiin ja se sai päätyyn oman neliskanttisen tornin. Sen hieman poikkeavasta ulkonäöstä tunnistaa helposti Hinnerjoen kirkon. Kyseessä on paikkakunnan kolmas kirkko.
Muutostöiden jälkeen Hinnerjoen kirkosta tuli muodoltaan erivartinen ristikirkko. Muutossuunnitelmat laadittiin, kuten usein Ruotsin vallan aikana tapana oli Tukholman yli-intendentinvirastossa. Sen tehtävänä oli valvoa julkista rakentamista ja virasto suunnitteli itsekin julkisia rakennuksia. Lopuksi viraston suunnitelmat hyväksyi Ruotsin kuningas. Ruotsin vallan aikana rakennetut maamme kirkot ovat juuri kuninkaan luvalla rakennettuja.
Hinnerjoen kirkon siirrosta ja osin myös laajennuksen suunnittelusta vastasi kirkonrakentaja sekä Lapin pitäjän lukkari Job Höckert (1732-1802). Kiukaisten kirkkoa pidetään hänen ensimmäisenä julkisena omana työnään. Höckert osallistui myös muutamien kirkkojen muutos- ja laajennustöihin. Hänen kädenjälkeään voi nähdä esimerkiksi Lokalahden ja Mynämäen Karjalan kirkoissa.
Höckert olisi itse halunnut Hinnerjoen kirkolle sipulitornin, mutta Tukholman yli-intendentinvirasto hylkäsi ehdotuksen. Muodissa oli tasapaksu harkkotorni, ja sellainen tuli myös Hinnerjoen kirkkoon. Seurakuntalaiset ovat myöhemmin vakavasti suunnitelleet hieman erikoisen tornin muodon muuttamista, mutta se ei ole toteutunut.
Hinnerjoen kirkkoa on jouduttu korjailemaan useasti. Vuonna 1921 tehtiin isompi ja perusteellisempi remontti. Siitä vastasi arkkitehti Ilmari Launis (1881-1955), joka oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä eräs tunnetuimmista kirkkoihin erikoistuneista arkkitehdeistämme. Hän laati usean kirkon piirustuksia ja vastasi myös vanhojen kirkkojen muutostöistä.
Paikallinen hinnerjokelainen kirkkoherra laittoi kirkolliseen Kotimaa-lehteen ilmoituksen kirkon korjaustarjouksesta. Arkkitehti Launis vastasi kirjeellä ja lupasi puolittaa palkkionsa ymmärtäen, että Hinnerjoen pienen seurakunnan talous on tiukalla.
Launiksen suunnitelmiin tuli mutkia, kun Muinaistieteellinen toimikunta oli eri mieltä arkkitehdin hieman erikoisista ehdotuksista. Kiista saatiin sovittua, mutta Launis joutui antamaan osin, mutta vain osin periksi.
Kirkko muuttui muutostöissä karusta ja yksinkertaisesta tilasta valoisaksi sekä ajan hengen mukaan kansallisromanttisen tyyliseksi. Muutokset olivat niin suuria, että kirkko vihittiin uudestaan lokakuussa 1921.
Launis oli monitaituri, sillä hän osasi myös sisustaa kirkkoja taitavasti. Muun muassa Launis suunnitteli hienoja lasimaalauksia ja alttaritauluja. Yksi sellainen lasimaalaus Kristus ristillä on Hinnerjoen kirkossa. Se on samalla jugendhenkisen alttariseinän oleellinen osa.
Ristiinnaulittua esittävän lasimaalauksen yläpuolella on pyöreä ikkuna, jossa on kuvattuna Pyhän Hengen symboli, laskeutuva kyyhkynen.
Sisäseinät laudoitettiin kokonaan ja maalattiin. Penkit uusittiin ja nekin koristemaalattiin Launiksen suunnitelmien mukaan. Hinnerjoen kirkon eräs erikoisuus on kirkkosalin poikki kulkevat ankkuriparrut ja niiden koristelu. Kauniisti maalatut parrut on koristeltu raamatunlausein.
Kirkko sai ensimmäiset urut jo vuonna 1902. Nykyiset mekaaniset urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1976.
Kirkkoon mahtuu noin 400 henkilöä.
Euran kirkko on seurakunnan pääkirkko. Muut kirkot ovat Hinnerjoen lisäksi Honkilahden, Kiukaisten ja Panelian kirkot. Jälkimmäisen omistaa Panelian rukoushuoneyhdistys.
HINNERJOEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 36, Hinnerjoki (Eura).
