HONKAJOKI / SATAKUNTA – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Täällä ollaan lähes maakunnan ”perällä”, Ylä-Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaan rajalla. Honkajoen metsäinen seutu oli pitkään harvaan asuttua aluetta, eikä väkeä ole nytkään ruuhkaksi asti.
Sijainti kahden maakunnan välillä on synnyttänyt erikoisia tilanteita, kun Honkajoki on ollut yli maakuntarajojen yhteistyössä milloin Ikaalisiin, Isojokeen tai Kankaanpäähän. Se tunnettiin Hongonjoki-nimisenä aina vuoteen 1952 asti.
Honkajoki ylsi itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1891. Seurakunnan itsenäisyys päättyi, kun se liitettiin vuonna 2019 Kankaanpään seurakuntaan kuuluvana Honkajoen kappeliseurakuntana. Itsenäinen Honkajoen kunta lakkasi olemasta pari vuotta myöhemmin, kun se liitettiin Kankaanpään kaupunkiin vuonna 2021.
Kun Honkajoen kirkon rakentaminen alkoi, elettiin vielä Ruotsin vallan aikaa. Kirkon valmistuessa vuonna 1812 oli Suomi muuttunut Venäjän suurruhtinaskunnaksi. Puukirkko nimettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n mukaan. Kirkko on päätytornillinen, tasavartinen ristikirkko. Pienen seurakunnan pieneen kirkkoon mahtuu 450 henkilöä.
Honkajoen kirkon sekä suunnittelija että rakentaja oli tunnettu eteläpohjalainen kirkonrakentaja Salomon Köykkä-Köhlström (1746-1827). Jalasjärvellä syntynyt ja torppariksi ryhtynyt Köykkä-Köhlström oli taitava käsistään.
Hänen rakentamia kirkkoja on Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa useampiakin. Jälkimmäisiä ovat Honkajoen ohella Lavian, Ahlaisten ja Karvian kirkot. Kuten moni kirkonrakentajasuku, myös Salomonin jälkipolvi tunnetaan kirkonrakentajana.
Sopusuhtaiselta vaikuttava keltaiseksi maalattu Honkajoen kirkko on kylän kaunistus. Silloisen vallitsevan muodin mukaan kirkossa on klassista empirevaikutelmaa. Sisälle kirkkoon astuessa ensikertalainen ihastuu oitis. Jokainen suomalainen kirkko on sisätiloiltaan omanlaisensa. Sitä on myös tunnelmallinen Honkajoen kirkkokin.
Värimaailma on monipuolinen. Tästä on kiittäminen teuvalaista koristetaiteilija Anders Gustaf Rönnlundia (1814-1875), joka on tehnyt ikkunoiden ja kuoriseinän niin sanotut draperiamaalaukset. Kyseessä on taito ikuistaa seinämaalauksiin mahdollisimman tarkasti verhojen ja pukujen laskoksia.
Alttaritaulun Jeesus Getsemanessa ja sen ympärillä olevan kehyslaitteen on tehnyt vaasalainen Johan Gustav Hedman (1800-1866). Hänen tekemiä alttarimaalauksia löytyy erityisesti useista Pohjois-Suomen kirkoista.
Kirkon urut vuodelta 1981 ovat Hans Heinrichin rakentamat. Tekijä on Saksassa syntynyt, mutta 1960-luvulla Suomeen muuttanut. Heinrich aloitti urkujen teon Veikko Virtasen urkurakentamossa, mutta perusti pian omansa. Lähellä Vaasaa Maksamaalla sijaitsi hänen nyt jo lopetettu yritys. Heinrichin rakentamia urkuja on useissa Suomen kirkoissa.
HONKAJOEN KIRKKO
Osoite: Kauppatie 2, Honkajoki (Kankaanpää).
