HUMPPILA / KANTA-HÄME – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Kun Humppilan kansallisromantiikkaa huokuva kivikirkko täytti 100 vuotta, tilattiin taiteilija Heljä Liukko-Sundströmilta (1938-2024) keramiikkateoksia. Niitä saatiin, ja mikä onkaan niille parempi sijoituspaikka kuin harmaasta graniitista rakennettu Humppilan kirkko. Ne täydentävät tyylikkään, mutta melko niukasti koristellun pyhätön tunnelmaa.
Uudenvuodenpäivänä vuonna 1917 Humppilan nykyistä kirkkoa edeltävä puukirkko tuhoutui tulipalossa. Tätä edeltävätkin kirkot olivat puukirkkoja. Jokaisella puukirkkosukupolvella on tietty rajallinen ikä, joten Humppilassakin päädyttiin lopulta rakentaa ”ikuisesti” kestävä kivikirkko.
Kirkon suunnittelusta vastasi oman aikakauden eräs tunnetuimmista kirkkoarkkitehdeistä,
Josef Stenbäck (1854-1929). Hänen piirustuspöydällä on suunniteltu yli 30 kotimaista kirkkorakennusta. Osa uran alkukauden kirkoista olivat uusgoottilaisia puukirkkoja, osa myöhemmin valmistuneita kansallisromanttisia kivikirkkoja.
Monitaituri Stenbäck suunnitteli myös Humppilan kirkon alttarin sivuikkunoiden ja kirkon päätyikkunoiden koristeelliset lasimaalaukset.
Lohkottu graniitti oli kansallisromantiikan aikana suosittu julkisivumateriaali. Näin myös vuonna 1922 valmistuneen Humppilan kirkon kohdalla. Kirkko rakennettiin samalle paikalle, jolla sijaitsi aiempi tulipalossa tuhoutunut puukirkko. Päädyt ja tornin yläosa on muurattu tiilestä ja sen jälkeen ulkopinta on rapattu. Muodoltaan kirkko on pitkäkirkko. Teräväkärkinen torni sijaitsee eteisen kohdalla. Istumapaikkoja on 600.
Tuhoutuneesta kirkosta ehdittiin pelastamaan uuteen kirkkoon Alexandra Frosterus-Såltinin (1837-1916) maalaama alttaritaulu Jeesus Getsemanessa. Teos valmistui vuonna 1899. Kuuluisa naismaalari on tehnyt maamme kirkkoihin kymmeniä alttaritauluja. Frosterus-Såltin olikin eräs 1800-luvun tuotteliaimmista kirkkotaiteilijoistamme.
Onpa kirkossa nähtävänä tuntemattoman tekijän maalaama alttaritaulukin, joka oli jo tulipalossa tuhoutuneen puukirkon edeltäneessä kirkossa.
Humppilan kirkon uusimmat sivulaivoissa sijaitsevat teokset Liukko-Sundströmin sinikeltainen Ukraina ja Toivo – uusi sukupolvi sekä kirkon takaseinän lampettisarjasta koostuva Enkelivartio julkistettiin vuonna 2023 – vuosi ennen taiteilijan kuolemaa.
Vehmaalla syntynyt Heljä Liukko-Sundström toimi vuosien ajan Arabian tehtaalla suunnittelijana. Vuonna 1994 professorin arvon saanut Liukko-Sundström työskenteli yrityksen palveluksessa vuosina 1962-2016.
Keramiikkataiteilijan puoliso Kauko Sundström oli kotoisin Humppilasta, ja hänen puolisollaan Heljällä oli ja on yhä edelleen siellä ateljee. Se sijaitsee Turku-Tampere -tien varressa (Myllynkulmantie 241, Humppila) Kaukon isän 1950-luvulla hankkimalla tontilla. Ateljé Heljä avautui vuonna 2005.
Heljä, aviomies Kauko sekä Heljän poika Marko on haudattu Humppilan hautausmaalle.
Kirkkomaalla on kuvanveistäjä Frans Pehrmanin (1896-1974) suunnittelema sankaripatsas Kuoleva sotilas. Se kuvaa kuolevaa sotilasta, joka kohottaa kätensä kohti ristiä.
Humppilan seurakunta kuului aluksi Tammelan seurakuntaan 1600-luvulla. Itsenäiseksi seurakunnaksi Humppila tuli vuonna 1893. Jokioisten, Ypäjän ja Humppilan seurakunnat yhdistyivät tammikuussa vuonna 2026. Seurakunnan nimeksi tuli Jokiläänin seurakunta.
HUMPPILAN KIRKKO
Osoite: Koivistontie 15, Humppila.
