PADASJOKI / PÄIJÄT-HÄME – Ulkopuolisille Padasjoen ja alueen muiden seurakuntien yhteenliittyminen vaikuttaa kimurantilta. Padasjoen ja Kuhmoisten entiset itsenäiset seurakunnat liittyivät kappeliseurakuntina Hollolan seurakuntaan vuonna 2017. Mukaan liitokseen tuli myös Kärkölän lakkautettu seurakunta.
Muutoksen takia Kuhmoisten, Padasjoen ja Kärkölän kirkkoherranvirat lopetettiin. Uuteen seurakuntaan tuli vain kaksi uutta kappalaisen virkaa. Asikkalan seurakunta oli mukana neuvotteluissa, mutta jättäytyi lopulta pois mahdollisesta liitoksesta. Tämä johti maantieteellisesti erikoiseen tilanteeseen, sillä Kärkölältä ja Hollolalta puuttuu yhteinen maaraja Padasjoen ja Kuhmoisten kanssa.
Kuhmoisten kunta sijaitsi vieläpä eri maakunnassa kuin muut, Keski-Suomen maakunnassa. Kuhmoinen siirtyi vuonna 2021 osaksi Pirkanmaan maakuntaa.
Vaikka seurakunnat yhdistyivät yhdeksi isommaksi Hollolan seurakunnaksi, jatkavat Padasjoki, Kuhmoinen ja Kärkölä hallinnollisesti itsenäisinä kuntina, tosin asukasluvultaan melko pieninä yksiköinä.
Huolimatta, että seurakuntien hallintoa on yhdistetty, jokaisella on yhä oma kirkkonsa. Padasjoen nykyinen vuonna 1928 valmistunut kirkko on jo seurakunnan neljäs. Edellinen puinen kirkko tuhoutui tulipalossa vuonna 1926. Niinpä uusi päätettiin muurata tiilestä. Arkkitehdiksi valikoitui Wäinö Palmqvist (1882-1964), arvostettu oman aikakauden arkkitehti.
Palmqvist suunnitteli Padasjoen kirkon lisäksi muutaman muunkin kirkon, mutta hänet tunnetaan paremmin liike- ja teollisuusrakennusten suunnittelijana. Palmqvistin kädenjälki näkyy esimerkiksi Mäntässä, minne hän suunnitteli paperi- ja sellutehtaan. Myös Mäntän kaunis kirkko on Palmqvistin piirtämä.
1920-luku oli aikaa, kun hetken suosiossa ollut koristeellinen jugend sai väistyä yksinkertaisemman muotokielen tieltä. Wäinö Palmqvist tunnetaan parhaiten juuri klassismin edustajana. Sellainen tuli myös Padasjoen rapatusta päätytornillisesta pitkäkirkosta. Ulkoseinien punertava väri ja runkohuoneen aumakatto antaa kirkolle omaleimaisuutta.
Pääsiäissunnuntaina huhtikuu kuudes päivä vuonna 1924 Padasjoella koettiin katastrofi, kun vanha puinen ristikirkko tuhoutui tulipalossa. Samalla paloi maan tasalle kellotapulikin. Palon syttymissyytä ei varmuudella tiedetä. Mahdollisesti se sai täälläkin alkunsa lämmityslaitteesta.
Paljon tuhoutui raivoavassa liekkimeressä, mutta paljon irtaimistoa ehdittiin pelastaakin. Kirkonkellot ja urut menetettiin, mutta muun muassa kattokruunut, seinälampetit ja alttarin kynttilänjalat saatiin turvaan. Nyt ne ovat esillä nykyisessä kivikirkossa.
Pelastetuksi tuli myös vanhan kirkon Alexandra Frosterus-Såltinin (1837-1916) maalaama alttaritaulu, Jeesuksen ylösnousemus vuodelta 1901. Varhain leskeksi jäänyt monilapsisen perheen äiti on tehnyt maamme kirkkoihin kymmeniä alttaritauluja. Frosterus-Såltin olikin eräs 1800-luvun tuotteliaimmista kirkkotaiteilijoistamme.
Kiitos korkeiden ikkunoiden kirkkosali on valoisa. Sisätila on perinteisen tyylikkään pelkistetysti sisustettu. Sisäkatteena on vaalea betoniholvi. Tilaa on noin 500 seurakuntalaiselle.
Padasjoen kirkon nykyiset Kangasalan urkutehtaan urut ovat vuodelta 1947.
Sankarihautausmaan graniittisen muistomerkin on suunnitellut Teuvo Tulokas, joka oli paikallinen tilanomistaja. Muistomerkkiin on kuvattuna rukousasennossa oleva äiti sekä sen toisella puolella on teräskypärän alla ristissä oleva kivääri ja miekka. Reliefin on tehnyt kuvanveistäjä Vilho Aalto.
PADASJOEN KIRKKO
Osoite: Laivarannantie 1, Padasjoki.
