MÄNTTÄ / PIRKANMAA – Gustaf Serlachius (1830-1901) oli alun perin ammatiltaan apteekkari, mutta hänestä tuli eräs suomalaisen puunjalostusteollisuuden pioneereista. Serlachius perusti Mänttään puuhiomon vuonna 1868. Alueen vuolaasti virtaava koski ja runsaat metsävarat mahdollistivat kannattavan teollisuustoiminnan.
Tuleva kauppaneuvos Serlachius ei tarjonnut paikkakuntalaisille vain työtä ja toimeentuloa, vaan huolehti mänttäläisten terveydenhoidosta ja koulukäynnistäkin. Hengellinen toiminta oli oleellinen osa siihen aikaan tehdastyöläisen elämää.
Taatakseen syrjäkylällä työvoiman saannin Gustafin veljenpoika Göstä Serlachius (1876-1942) rakennutti omalla kustannuksellaan Mäntän seurakunnalle kirkon. Sen rakensivat tehtaan työntekijät ja rakennustarvikkeetkin saatiin tehtaalta. Yhtiön logo on ikuistettu urkuparven lasimaalaukseen.
Sen suunnittelijaksi valikoitui tehtaanjohtajalle tuttu mies, arkkitehti Wäinö Palmqvist (1882-1964), joka oli suunnitellut Mäntän paperi- ja sellutehtaan. Palmqvist suunnitteli suurten teollisuuslaitosten ohella myös kirkkoja. Muun muassa hänen syntymäkaupunkinsa Kalajoen kirkko on oman kylän arkkitehdin suunnittelema. Palmqvist suunnitteli edellä mainittujen lisäksi myös Jämsänkosken, Padasjoen ja Myllykosken kirkot.
Nykyään Mänttä-Vilppula tunnetaan taidekaupunkina. Tästäkin menee kiitos Serlachiuksen suvulle. Tehtailija Gustaf Serlachius oli itse suuri taiteenystävä, samoin oli suvun jälkipolvi. Niinpä Mäntän kirkostakin piti tulla enemmän kuin pelkkä kirkko. Sen sisustuksessa on käytetty runsaasti taidetta.
Mäntän kirkko valmistui vuonna 1928. Se oli aikaa, kun klassismi oli syrjäyttämässä 1900-luvun alussa olleen jugendin. Arkkitehti Palmqvist yhdisti kuitenkin rohkeasti eri tyylisuuntia. Esimerkiksi sisätiloissa on aistittavissa jugendin muotokieltä. Kirkontornissa on barokkimaisia piirteitä. Rakennusmateriaalina on käytetty graniittilohkareita ja tiiltä. Jälkimmäiset on peitetty rappauksella.
Pohjakaavaltaan rakennuksesta tuli pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on 37 metriä korkea torni. Itäpäädyssä on monikulmainen kuoriosa ja molemmilla sivuilla kylkiäiset. Näistä toiseen on sijoitettu seurakuntasali.
Mäntän kirkon taidemaalari Alvar Cawénin (1886-1935) tekemä alttaritaulu eroaa perinteisistä alttaritauluista, jopa siinä määrin, että sitä aluksi jopa paheksuttiin. Syynä oli se, kun taulu ei esitä perinteistä Raamatun tapahtumaa. Alttaritaulun maisema on mänttäläinen järvenranta, ja kuvan mallinna olleet äiti ja lapsikin ovat paikkakuntalaisia. Taulu kuitenkin esittää Mariaa ja Jeesus-lasta lampaiden ympäröimänä.
Kuvassa mänttäläisten tuntema nainen, Tyyne Helin -niminen karjakko, istuu oma lapsi sylissään Serlachiuksen omistaman Joenniemen kartanon lampaiden ympäröimänä. Myös alttaritaulun sivuilla olevat lasimaalaukset ovat Alvar Cawénin suunnittelemia.
Mäntän kirkko tunnetaan erityisesti persoonallisista puureliefeistään. Kirkon rakentaja Serlachius halusi koristella kirkon teoksilla, joissa uskonnollisuuden ohella olisi ripaus huumoriakin.
Työt, yhteensä 35 kappaletta, tilattiin kuvanveistäjä Hannes Autereelta (1888-1967), jonka lempimateriaali oli juuri puu. Yhteistyö Serlachiuksen kanssa oli Autereelle tärkeää, sillä Mäntän kirkon veistoksien ansiosta hänestä tuli tunnettu taiteilija. Muun muassa Helsingin Kallion kirkon alttarireliefi ja ristiinnaulitun kuva on Autereen tekemä.
Autere koristeli Mäntän kirkon alttarin, saarnastuolin ja lehterin taidokkaasti tehdyillä kaiverrustöillään. Alttaritaulun tavoin kansanomaisiin puureliefeihin on ikuistettu tavallisia mänttäläisiä.
Kirkon urkuparvelta löytyy koristetaiteilija Eric Ehrströmin (1881-1934) lasimaalaus. Monitaiturina hän koristeli usean suomalaisen yrityksen tiloja hienoilla yksityiskohdillaan. Ehrström suunnitteli vaakunoita ja sinettejä. Muun muassa Tasavallan presidentin sinetti on hänen suunnittelema. Forssan kirkon komeat kuorin lasimaalaukset sekä Kansallismuseon pääportaikon lasimaalaukset ovat Ehrströmin suunnittelemia.
Lyhyen matkan päässä kirkolta sijaitsevan hautausmaan piirustukset on laatinut arkkitehti Erik Bryggman. Siunauskappeli on hautausmaan yhteydessä. Sankaripatsaan on suunnitellut Sakari Tohka. Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki on Kirsti Liimataisen suunnittelema. Kirkkomaan valokuvatuin kohde lienee kuvanveistäjä Emil Wikströmin Serlachiuksen suvun hautamuistomerkki.
Mänttä-Vilppulan kaupunki muodostettiin vuonna 2009. Samalla yhdistettiin seurakunnatkin Mänttä-Vilppulan seurakunnaksi.
MÄNTÄN KIRKKO
Osoite: Länsitorikatu 2, Mänttä.
Serlachius-museo Gösta jatkaa suvun taideharrastusta
Serlachius-museo Gösta jatkaa suvun taideharrastustaMikäli mahdollista, kannattaa vierailla ensin museo Gustafissa ja vasta sitten Göstassa. Museo Gustaf kertoo havainnollisella tavalla Serlachius-suvun historian aina mahtisuvun ensimmäisestä patruunasta Gustaf Adolf Serlachiuksesta alkaen…
Serlachius-museo Gustaf on enemmän kuin museo
Serlachius-museo Gustaf on enemmän kuin museoMänttä-Vilppula markkinoi itseään taidekaupunkina. Eikä turhaan, sillä kaupungin kulttuuritarjonta on runsasta. Kaikesta on kiittäminen Serlachiuksen sukua. Kaupungin kehittyminen on ollut vahvasti kytköksissä vaikutusvaltaiseen teollisuussukuun…
