MÄNTSÄLÄ / UUSIMAA – Koruton, mutta kaunis. Yksinkertainen ilman turhia krumeluureja. Kuin huutomerkki maisemassa… Mäntsälän punatiilistä kirkkoa on kuvailtu monella eri tavalla. Paikkakunnan maamerkki se ainakin on, sillä korkeuksiin kohoava teräväkärkinen kirkontorni näkyy jokaiseen ilmansuuntaan.
Mäntsälän nykyinen länsitornillinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1866. Se on jo seurakunnan neljäs kirkko. Edellisten kolmen kirkon kohdalla oli käynyt poikkeuksellisen huono tuuri, sillä vaikka yksikään ei tuhoutunut tulipalossa, ne jokainen purettiin huonokuntoisina. Esimerkiksi Mäntsälän toinen kirkko, joka valmistui vuonna 1751, oli jo vuonna 1775 niin huonossa kunnossa, että se korvattiin toisella.
Mäntsälän kaikki kirkot ovat sijainneet kirkonmäellä. Kolme edellistä kirkkoa olivat kaikki puukirkkoja, joten ilmeisesti seurakuntalaiset päättivät rakentaa lopulta kestävämmän tiilestä tehdyn kirkon. Se oli seurakunnalle taloudellisesti iso haaste, sillä Mäntsälä oli vielä 1800-luvun lopulla pieni maaseutupaikkakunta.
Kirkon piirustukset tilattiin Suomen Yleisten rakennusten intendentinkonttorista. Elettiin Venäjän suurruhtinaskunnan aikaa. Kirkon suunnitteli arkkitehti Jean Wik (1804-1876) Ernst Lohrmannin (1803-1870) johdolla. Jälkimmäinen toimi intendentinkonttorin päällikkönä.
Lohrmann oli Saksassa syntynyt, mutta teki ansiokkaan arkkitehtiuran Suomessa. Hän oli erikoistunut kirkkoihin. Lohrmann onkin ollut eräs maamme tuotteliaimpia kirkkoarkkitehtejä suunnitellen lukuisia kirkkoja eri puolille Suomea.
1800-luvulla, etenkin vuosisadan puolenvälin jälkeen Suomeen rakennettiin useita sen hetkisen muodin mukaisia uusgoottilaisia kirkkoja, sekä puisia että tiilisiä. Juuri Ernst Lohrmannin intendenttikaudella vuosina 1841-1865 uusgotiikka löi läpi hänen suunnittelemiensa kirkkojensa ansiosta. Suosittu tyylisuunta hallitsi vielä 1900-luvun alussa, kunnes Suomeenkin saapunut jugend syrjäytti sen.
Arkkitehti Wik oli intendentinkonttorissa Lohrmannin oppilaana ja hänestä tuli ensimmäisiä Suomessa oppinsa saaneita arkkitehteja. Wik suunnitteli myös useita kirkkoja Uudellemaalle.
Mäntsälän kirkosta tuli tilava, sillä tilaa on 1 500 hengelle. Se onkin eräs Uudenmaan suurimmista Helsingin ulkopuolella sijaitsevista kirkoista. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Mäntsälän asukasluku on ollut nousussa. Kunnan väkimäärä on jo yli 20 000 asukasta. Tosin seurakunnan jäsenmäärä, kuten muissakin maamme seurakunnissa, on laskenut.
Bernhard Reinhold (1824-1892) oli saksalainen taidemaalari, joka on maalannut Mäntsälän kirkon tummasävyisen alttaritaulun Paimenten kumarrus. Paikallisen kartanoisännän lahjoittama teos kuvaa Jeesuksen syntymää, joka aiheena on harvinainen Suomen kirkoissa. Reinhold asui Suomessa vain muutaman vuoden, mutta vieraili usein maassamme. Hänet tunnetaan parhaiten maalaamistaan suomalaisten merkkihenkilöiden muotokuvista.
Mäntsälän vahvasta kartanokulttuurista kertovat kirkon koristeena olevat neljä aatelisten hautajaisvaakunaa.
Sodan jälkeen Mäntsälään tuli yli pari tuhatta siirtolaista rajan taakse jääneestä Karjalasta. Mäntsälän Kirkonmäen viljamakasiini kätkee sisälleen hieman erilaisen museon. Se esittelee rajan taakse jääneen Karjalan kannaksella sijainneen eteläkarjalaisen Kirvun kunnan elämää ja sen asukkaita. Kirvun alkuperäinen kirkko on tuhoutunut, mutta alttaritaulun paikalta on otettu talteen hiekkaa. Sitä käytetään yhä siunaustilaisuuksissa.
Hyvä esimerkki Mäntsälän karjalaisjuurista on kirkon komea kullatusta pronssista tehty kattokruunu. Se oli alun perin rajan toisella puolella Koiviston kirkossa. Kattokruunu lähti mukaan evakkomatkalle ja nyt se on Koivisto-seuran lahjoittamana Mäntsälän kirkossa.
Nykyiset urut ovat Kangasalan Urkutehtaan rakentamat vuodelta 1968. Ne ovat ahkerassa käytössä myös kirkossa järjestetyissä konserteissa, sillä kirkkosalin akustiikkaa pidetään hyvänä.
Kirkon pieni oma museo on tutustumisen arvoinen. Sakastin yläpuolella toisessa kerroksessa sijaitsevaan museohuoneeseen on kerätty vanhaa esineistöä. Ovi avautuu pyydettäessä. Museohuoneen erikoisuus on harvinainen Tuskien mies, jonka alkuperä on jäänyt arvoitukseksi. Ilmeisesti 1400-luvun lopulta peräisin oleva piinattu Kristus on kunnostettuna Mäntsälän kirkkomuseon arvokkain nähtävyys.
Vanhoine hautoineen ja muistomerkkeineen Mäntsälän hautausmaa on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Hautabongarit voivat löytää Wäinö Aaltosen vaimon, Aino Aaltosen, haudan. Hautakiveen on kiinnitetty Aaltosen pronssireliefi.
Sankarihauta-alue on Ilmari Wirkkalan (1890-1973) suunnittelema. Hän suunnitteli hautausmaita ja sankarihautoja, mutta myös kirkkorakennuksia sekä maalasi alttaritauluja. Hänen pojat olivat lasitaiteilija Tauno Wirkkala ja muotoilija Tapio Wirkkala.
Sankarihauta-alueen vieressä on kuvanveistäjä Heikki Varjan (1918-1986) tekemä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Karjalan neito. Hänkin teki useita sankaripatsaita ja hautamuistomerkkejä.
Kirkkomaalta löytyy myös kaksi 1800-luvun hautakappelia.
MÄNTSÄLÄN KIRKKO
Osoite: Vanha Porvoontie 8, Mäntsälä.
