MYRSKYLÄ / UUSIMAA – Tunnettu kirkonrakentaja ruoveteläinen Matti Åkergren (1752-1839) pestattiin töihin myös Myrskylään. Mestarin työnäytteitä oli 1800-luvun taitteessa nähtävänä jo useita. Naapurikylän Askolan kirkkokin oli juuri valmistunut. Åkergren itse ehdotti, että Myrskylään kannattaisi rakentaa samanlainen, tosin hieman pienempi.
Ammattimies vaati ammattimiehen palkkaa. Rahallisen korvauksen lisäksi Åkergrenin vaatimuksiin kuului yhdeksän tynnyrillistä ruista, kolme tynnyrillistä maltaita, kaksi tynnyrillistä herneitä, puoli tynnyrillistä silakoita sekä teuraseläin.
Lopulliset kirkon piirustukset Ruotsin vallan aikana piti hyväksyttää Tukholman yli-intendentinkonttorissa. Sieltä saadut lopulliset piirustukset poikkesivat siinä määrin Åkergrenin alkuperäisistä suunnitelmista, että syntyi kiista korvauksista kirkonrakentajan ja seurakunnan välillä. Åkergren halusi isomman korvauksen.
Lopulta uusi sopimus syntyi ja rakentamaan päästiin kesällä 1801. Valmista tuli parin vuoden päästä aloituksesta. Myrskylän kolmas puukirkko vihittiin käyttöön vuonna 1803. Kirkon erillinen kellotapuli oli jo valmiina, sillä se oli olemassa jo edellisen puretuksi tulleen kirkon aikana. Tapulin rakennusvuosi oli 1780. Väritykseltään ja ulkonäöltään se sopii hyvin nykykirkon kanssa.
Seurakuntalaiset saivat Myrskylän keskustaan lähelle Kirkkojärven rantaan puisen kirkon, joka on sisäkulmistaan viistetty tasavartinen ristikirkko. Erityistä siinä on kaksitoistakulmainen telttamainen laakea katto. Jälkimmäinen tekee Myrskylän kirkosta persoonallisen näköisen, monen mielestä jopa hieman erikoisen.
Kirkko on tilava, sillä siellä on 650 istumapaikkaa.
Myrskylän seurakunta oli alun perin Pernajan kappeliseurakunta, josta se itsenäistyi aikaisin, vuonna 1636. Myrskyläläisillä oli oma vaatimaton kirkko käytössä jo 1600-luvun alussa. Sen ikä jäi kuitenkin lyhyeksi kirkon tuhoutuessa tulipalossa.
Toinen vuonna 1639 valmistunut puukirkko kesti jo pidempään, sillä se purettiin huonokuntoisena vasta vuonna 1800. Tämä Myrskylän toinen kirkko sijaitsi samalla Kirkonmäellä kuin nykyinen kirkkokin. Ympäröivällä vanhalla hautausmaalla on vanhan kirkon muistokivi.
Saarnastuoli kaikukatoksineen siirretiin vanhasta kirkosta uuteen. Samoin saarnastuolin takana seinälle ripustettu keskiajalta peräisin oleva krusifiksi, joka on tuotu sotasaaliina 30-vuotisesta sodasta.
Vaaleansävyisessä sisätilassa saarnastuoli tuo värikkyyttä. Sitä samaa tekee myös kookas alttaritaulu. Taidemaalari Dora Wahlroosin (1870-1947) tekemä Vuorisaarna saatiin lahjoituksena uuteen kirkkoon vasta 1800-luvun lopulla.
Wahlroos eli aikakaudella, kun menestyvät naismaalarit olivat Suomessa vielä harvinaisuuksia. Hän oli kihloissa tunnetun kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa, mutta kihlaus purkaantui. Wahlroos oli hyvin tuottelias muotokuvamaalari ja niistä hänet parhaiten tunnetaankin. Niinpä Myrskylän kirkon alttaritaulua voidaan pitää hieman poikkeuksellisena. Usein naismaalarin teos hankittiin siitä syystä, kun se saatiin halvemmalla.
Kirkon uruilla on takanaan mielenkiintoinen historia, sillä ne olivat aluksi Pietarin Pyhän Katariinan kirkossa. Ruotsalaisvalmisteiset urkujenrakentaja Olof Schwanin rakentamat urut ostettiin Pietarista Myrskylän kirkkoon vuonna 1875. Sen jälkeen niitä on kunnostettu useampaan kertaan, viimeksi 1970-luvun lopulla kuuluisan urkumestari Veikko Virtasen toimesta. Urkujen vanha julkisivu on säilynyt. Se on vuodelta 1833.
Myrskylä tunnetaan kartanoistaan. Varakkaat kartanoisännät ovat lahjoittaneet täälläkin paljon esineistöä kirkolle. Alttaritaulun lisäksi muun muassa kirkonkellot ja kristallikruunut saatiin lahjoituksina.
Lahjoituksilla varmistettiin taivaspaikka tai ainakin hyvät istumapaikat kirkkosalin eturivistä. Kirkon seinillä olevat lukuisat aatelisvaakunat muistuttavat vaikutusvaltaisista lahjoittajista. Ne olivat jo edellisessä kirkossa.
Nykyisen kirkon ympärillä oleva hautausmaa oli jo edellisen kirkon aikana. Myrskylän uusi hautausmaa sijaitsee lyhyen matkan päässä. Erityistä Myrskylän hautausmaalla on usean hautakiven punainen väri. Niissä on käytetty punaista Myrskylä Red -nimistä paikallista graniittia.
Sankarihautausmaan yhteydessä on polvistunut sotilas kivisen jalustan päällä. Teoksen on suunnitellut Sulo Mäkelä. Kirkon kupeessa on muistomerkki sotaveteraaneille ja lotille. Hautausmaalta löytyy myös vakaumuksensa puolesta vuonna 1918 kaatuneiden sekä Karjalaan jääneiden muistomerkit
Kirkon vieressä Keskustien varrella sijaitsee kaksi vanhaa viljamakasiinia. Niiden suojissa on kotiseutumuseo. Esillä on liki tuhat vanhaa esinettä. Kylän valokuvatuin kohde lienee olympiasankari Lasse Virenin patsas. Myrskylän Keskustiellä Kulta-Lasse on ikuistettu tuttuun juoksuasentoon.
MYRSKYLÄN KIRKKO
Osoite: Keskustie 2, Myrskylä.
