INKEROINEN / KYMENLAAKSO – Kymenlaakson maakunnan vaakunaan on ikuistettu hyppäävä lohi. Se viittaa maakunnan halki virtaavaan Kymijokeen, joka tunnetaan merkittävänä lohijokena. Vuolaasti virtaava Ankkapurha tunnettiin paikkana, minne lohi nousi merestä kutemaan.
Tilanne muuttui, kun 1800-luvulla Kymijoen alajuoksulle rakennettiin pato. Lohi katosi. Nykyään vaelluskalat pääsevät jälleen nousemaan Ankkapurhalle asti. Kyseessä on Kymijoen suurin koski Anjalan ja Inkeroisen välissä.
Kymijoen kosket otettiin sahateollisuuden käyttöön. Joen varteen perustettiin useita tehdaslaitoksia. Ensimmäinen oli Ankkapurhan kosken partaalle vuonna 1872 rakennettu Inkeroisten puuhiomo. Paperin ja kartongin valmistus alkoi jo 1800-luvun lopulla.
Inkeroisten kartonkitehtaan omistajat rakensivat työntekijöilleen lähelle tehdasta asuntoja. Tarvittiin myös oma kirkko. Paperiteollisuusyritys Tampella Oy:n rakennuttama Inkeroisten kivikirkko eli Tehtaanmäen kirkko valmistui vuonna 1910.
Kirkon on suunnitellut lähinnä Tampereella vaikuttanut arkkitehti Birger Federley (1874-1935). Hän toimi muun muassa Tampereen kaupunginarkkitehtina. Federley tunnetaan parhaiten useista Tampereen alueelle suunnittelemistaan julkisista rakennuksista.
1800-luvun lopussa kertaustyyli uusgoottilaisuus oli vielä muodissa, mutta vuosisadan vaihtuessa Euroopassa uusi omaperäinen muotokieli jugend oli tullut suosioon. Sellainen tuli myös Federleyn suunnittelemasta Inkeroisten kirkosta.
Koristeellisen jugendin suosio kesti vain lyhyen aikaa. Arkkitehti Federley ehti monien muiden aikalaistensa tavoin siirtyä klassismiin. Yksinkertaisempi arkkitehtuuri oli tullut jälleen muotiin. Nykysukupolvi arvostaa kuitenkin 1900-luvun alun jugendia. Tehdasalueen keskellä korkeiden mäntyjen siimeksessä sijaitsevaa Inkeroisten kirkkoa pidetään hyvin kauniina. Sen monivivahteinen muotokieli miellyttää silmää.
Stora Enson tehdasalueella sijaitsevan Inkeroisten kirkon sisätilat ovat koristeelliset, mutta kirkkosali on kuitenkin hieman hillitymmin sisustettu kuin monet muut saman aikakauden jugendkirkot.
Alttaria koristaa seinälle ripustettu Viljo Savikurjen tekemä pronssinen krusifiksi. Pro Finlandia -mitalilla palkittu kuvanveistäjä tunnetaan useista hautausmaiden sankaripatsaista. Yksi sellainen löytyy Inkeroisten Karhunkankaan hautausmaan sankarihaudalta.
Alttariseinän koristeena on taidemaalari Veikko Vionojan suunnittelemat värikkäät ikkunalasit. Käytössä olevat urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat vuodelta 1966.
Kirkossa on nykyisin vain 260 istumapaikkaa.
Sippolan seurakunnan papit kävivät hoitamassa Inkeroisten kirkon jumalanpalvelukset, kunnes saatiin oma pappi. Vuonna 1964 Inkeroisista tuli oma seurakunta.
Lakkautusuhankin alla ollut Tehtaan kirkon seurakunta liitettiin muiden alueen seurakuntien mukana perustettuun Anjalankosken seurakuntaan vuonna 1999.
Anjalankosken, Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan seurakunnat sekä Kouvolan seurakuntayhtymä lakkautettiin ja uusi seurakunta perustettiin vuoden 2027 alusta lukien. Uuden seurakunnan nimeksi tuli Kouvolan seurakunta.
INKEROISTEN KIRKKO
Osoite: Majurintie 1, Inkeroinen (Kouvola).
