Kun lomapäivät ovat kortilla ja matkabudjetti on tiukka, on Saarenmaa lähellä. Vierailu Saarenmaalla vie ajatukset arjesta ja mieli virkistyy, vaikka ei hemmottelisikaan itseään sanatorion savikylvyssä.
Neuvostosotilaat olivat juuri lähteneet. Saarenmaa availi oviaan ulkopuolisille 50 vuoden eristyneisyyden jälkeen. Olin ensimmäisellä Saarenmaa-matkallani 1990-luvun alkupuolella. Reissu oli täynnä eksotiikkaa, olihan Viro vielä silloin suomalaisille melko tuntematon lomakohde. Ainoa asia, minkä tiesin Saarenmaasta oli omaksuttu Georg Otsin ikivihreästä Saarenmaan valssista.
Kiertelin paikallisoppaan johdolla Kuressaaren nähtävyyksiä. Kommunistijohtaja Kingissepan patsaan kohdalla ei pysähdytty. Se ei ollut siihen aikaan enää tarpeellista. Pistäydyimme Aia-kadulla, joka oli ollut suljettu kadunpätkä neuvostomiehityksen aikana. Syy oli korkean tiilimuurin takana sijainnut venäläisten sotilastukikohta.
Opas esitteli ylpeänä Piispanlinnaa, joka oli säilynyt lähes sellaisenaan vuosisatojen läpi. Linnan ympäristö oli ikävän näköistä ryteikköä. Vallihaudoissa makaava törkyinen vesi haisi ja lähirannat olivat uimakelvottomia. Koko alue tullaan kunnostamaan, kunhan saamme rahaa, lupasi opas toiveikkaana.
Matkailu lisääntyy vuosi vuodelta
Oppaan toive on toteutunut. Kuressaaren ilme ehosettiin. Puistot on siivottu, talot ovat saaneet uuden maalipinnan ja kunnon majapaikkoja on avattu. Ei sovi unohtaa uusia nykyaikaisia kylpylöitäkään. Viimeksi huomasin, miten sotilastukikohtaa ympäröinyt kivimuurikin oli jo suurimmaksi osaksi purettu. Nyt sen sisäpuolella on yritystoimintaa.
Kehityksen takeena on ollut vilkastunut matkailu. Jälkiviisaana Saarenmaalla ollaan tyytyväisiä pitkään neuvostoajan eristyneisyyteen: nyt matkailutulot tulevat omaan käyttöön. Eivätkä edes läheskään kaikki virolaisetkaan ole käyneet Saarenmaalle, koska se oli myös heille kielletty käyntikohde neuvostovallan aikana.
Myrskyisä menneisyys
Saarenmaa on kokenut kovia historiansa aikana. Saarta ovat hallinneet milloin saksalaiset, tanskalaiset, ruotsalaiset, milloin natsit ja venäläiset, kukin vuorollaan. Jokainen on ryöstänyt ja surmannut. Erityisen ankarasti Saarenmaa kärsi toisen maailmansodan aikana. Ensin sota karkotti kylpylävieraat ja paikallisia pakeni laivoilla Ruotsin puolelle. Saaren kärjessä Tehumardissa käytiin ankaria taisteluita, Viron alueen verisimmät. Tuhannet saivat surmansa.
Sodan jälkeen koitti neuvostomiehityksen aika. Saarenmaan asukasluku laski sotaa edeltävään aikaan verrattuna. Itsenäisyyden palauttamisen jälkeen runsas 15 vuotta sitten osa palasi takaisin, mutta saari ei tarjonnut töitä. Vaikka Saarenmaan talouselämä kehittyy ripeästi, työttömyys vaivaa edelleen, etenkin talvisin. Niinpä nuoret muuttavat Tallinnaan ja vanhukset jäävät. Matkailun elpymisestä huolimatta erityisesti syrjäkylät ovat vaikeuksissa.
Parissa tunnissa Tallinnasta
Saarenmaalle voi matkustaa omalla veneellä, lentämällä, bussilla tai omalla autolla. Suurin osa matkailijoista saapuu Tallinnan suunnasta Virtsun satamaan, josta yhteysaluksella pääsee Muhun saarelle Kuivastuun. Saarenmaan ”kynnysmatto” Muhu yhdistettiin pengertiellä Saarenmaahan jo 1800-luvulla. Tie sai asfalttipinnan kokonaisuudessaan vasta muutama vuosi sitten.
Yhä useampi saapuu Saarenmaalle omalla veneellä. Tarkkana pitää olla, sillä Viron saaristo on hyvin kivikkoinen. Kuressaaren lähivesien kunnostustöiden yhteydessä valmistui uusi vierasvenesatama, josta pääsee helposti kävellen keskustaan. Vanhempi, hieman kaupungin ulkopuolella sijaitseva Roomasaaren venesatama on sekin kunnostettu.
Kylpylätoiminta kukoistaa
Saarenmaan matkailu on aina perustunut mutaan, jota on nostettu Kuressaaren läheltä entisestä merenlahdesta. Ensimmäinen mutakylpylä perustettiin nykyisen urheilukentän lähelle jo vuonna 1840 ja vieraita saapui aina Pietarista asti. Vuonna 1883 perustettu Roomasaaren kylpylästä tuli Viron paras kylpylä. 1960-luvulla Kuressaaren sairaalan yhteyteen valmistui erillinen kylpyläosasto. Vanhin käytössä oleva kylpylä on Saarenmaa vals. Uusimmat kylpylät ovat meren rannan tuntumaan rakennetut modernit Meri, Rüütli ja Georg Ots, jotka houkuttelevat asiakkaita myös talvisin.
Saarenmaan parhaat nähtävyydet
Piispanlinna
Kuressaaren tärkein nähtävyys on Saaremaan-Läänemaan piispan rakentama linna.
Kuressaareen piispanlinna on ainoa lähes sellaisenaan säilynyt keskiaikainen linnoitus koko Baltiassa.
Linna edustaa tyypillistä niin sanottua ritarikunnan konventtirakennusta. Sille on ominaista neliönmallinen suljettu ulkomuoto ja yksi turvattu sisäänkäynti, josta pääsee sisäpihalle. Sen ympärillä on suuret yhteiset tilat: ruokasali, makuusali, kirkko ja kokoussali.
Koguvan kylämuseo
Muhun saaren Koguvan kylä kuuluu Saarenmaan pakollisiin tutustumiskohteisiin. Varaa vähintään kaksi tuntia aikaa. Koguva on historiallinen kylä, jossa esitellään elävästi virolaista talonpoikaishistoriaa. Koguva antaa konkreettisen kuvan siitä, miten paikalliset talopojat asuivat yli sata vuotta sitten. Virolaisille tärkeän kirjailijan Juhan Smuulin kotitalo on avoinna yleisölle.
Eemun tuulimylly
Muhun saarella Linnusen kylässä noin kilometrin päässä saarten välisestä maasillasta on suosittu pysähdyspaikka: Eemun tuulimylly. Sen rakensi muhulainen Jüri Ling yli 20 vuotta sitten
Anglan tuulimyllyt
Saaren pohjoisosassa sijaitsevat (Leisin maantien varressa) Anglan tuulimyllyt muistuttavat saaren tärkeästä elinkeinosta, viljan jauhamisesta. Tuulimyllyjä oli parhaimmillaan koko saarella lähes 800, nyt on enää jäljellä muutama. Anglan tuulimyllyjäkin oli alun perin yhdeksän, mutta enää on viisi jäljellä.
Kuressaaren keskustassa on viehättävä Veski, tuulimyllykahvila, jonka sisätilatkin ovat hyvin säilyneet.
Kaalin kraatterijärvi
Saarenmaan mystisin nähtävyys on Kaalijärvi, muinainen meteoriittijärvi. Arviolta noin 2000-3000 vuotta sitten taivaalta putosi meteoriitti, jonka iskusta syntyi lähes pyöreä Kaalijärvi. Lähimaastosta on löydetty useita sivukraattereita. Vaikka tapahtumasta on kulunut jo paljon aikaa, on Kaalijärvi Pohjolan tuorein kraatterijärvi. Tapahtumasta on myös runsaasti perimätietoa virolaisissa kansantarinoissa ja sekä Lönnrotin Kalevalassa.
Karjan kirkko
Saarenmaalla on useita keskiaikaisia kivikirkkoja. Niistä pienin, mutta kaunein on Karjan kirkko. Jo 1200-luvun lopulla valmistunut pyhättö on arkkitehtonisesti yksikertainen yksilaivainen kirkko. Neuvostovallan aikana kirkko pääsi huonoon kuntoon, mutta nyt se on jälleen kunnostettu.
Pangan jyrkänne
Viron rannikko on hyvin rikkonainen. Vesi on matalaa ja uusia luotoja tulee maankohoamisen myötä esiin. Paikoitellen Saarenmaalta löytyy matalia hiekkarantoja, mutta myös Viron rannikolle tyypillisiä jyrkkiä törmärantoja. Saarenmaan pohjoisrannalla sijaitseva Pangan jyrkänne on 30 metriä korkea
Sövren niemi
Ilmasta katsottuna Saarenmaa on kuin hyppivä jänis. Muhu on jäniksen töpöhäntä ja merelle kurkottava Sövren niemi on kuin loikkivan jäniksen eteenpäin sojottavat takajalat. Vuonna 1944 alueella saksalaissotilaat ja puna-armeija kävivät verisiä taisteluita. 6000 sotilasta sai surmansa. Heidän muistokseen paikalla on hautoja ja muistomerkki. Sodanaikaisia bunkkereitakin on yhä jäljellä.
FAKTAT
Saarenmaa on Viron suurin saari ja yksi Viron maakunnista. Siihen kuuluu noin 500 pienempää saarta, muun muassa Abruka, Muhu ja Vilsandi.
Pinta-ala: 2922 km² (lähes kaksi kertaa suurempi kuin Ahvenanmaa), pituus 103 km, leveys 77 km.
Rantaviivaa: Noin 2000 km.
Kuntia: 15.
Asukkaita: 39 000 (98 % virolaisia).
Pääkaupunki: Kuressaare (16 000 as.), alkuperäinen nimi Arensburg (vuoteen 1917), neuvostomiehityksen aikana Kingissepa.
Ota huomioon
Vaikka Saarenmaa on maantieteellisesti lähellä, laivamatkat hidastavat matkantekoa. Kun menee aamulaivalla Tallinnaan, ehtii Kurressaareen (216 km) myöhään iltapäivällä. Kesällä menomatkalla perjantaisin on isot ruuhkat. Sunnuntai-iltana virolaiset palaavat viikonlopunvietosta Tallinnaan. Kesällä laivapaikka on siis syytä varata etukäteen.
Vain osa Saarenmaan teistä on päällystetty. Välimatkat ovat lyhyet, mutta matkanteko on hidasta. Jos aiot tutustua Kuressaaren lisäksi saaren muihin osiin, varaa useampi päivä matkaan.
Saarenmaa-kierrokseen voi yhdistää myös Hiidenmaan, sillä saarten välillä on laivayhteys. Hiidenmaalta pääsee myös suoraan mantereelle.
