Tallinnasta itään Piritan suuntaan sijaitsee mäntymetsän keskellä hiekkaisella mäenrinteellä arvokas hautausmaa. Metsäkalmisto on virolaisille paikka, jonne on haudattu paikallisia kuuluisuuksia.
Täältä ovat löytäneet itselleen viimeisen leposijan muun muassa laulaja George Ots, kirjailija Anton Hansen Tammsaare, kansallisrunoilija Lydia Koidula, shakkimestari Paul Keres, kirjailija Eduard Vilde ja Viron ”Olavi Virta” Raimond Valgre. Eräs haudoista on kuitenkin muita komeampi. Konstantin Päts lähisukulaisineen on haudattu pienen mäen päälle muista haudoista erikseen.
Viron ensimmäisen itsenäisyyden ajan näkyvin poliitikko Konstantin Päts syntyi Pärnumaan Tahkurannassa vuonna 1874. Hän aloitti lakiopinnot Tarton yliopistossa, ja valmistuttaan hän siirtyi Tallinnaan asianajaksi. Päts perusti Tietäjä-nimisen sanomalehden, jonka päätoimittajana hän toimi vuoteen 1905. Lehden radikaalisten mielipiteiden takia Päts joutui pakenemaa tsaarinajan Virosta Sveitsiin, josta hän palasi myöhemmin Suomen kautta takaisin. Päts omisti mm. ison talon Tallinnan Toompean mäeltä. Hän vuokrasi ja myöhemmin myi talon Suomen valtiolle. Nykyisin rakennuksessa toimii Suomen suurlähetystö.
Viron itsenäistyessä oli Konstantin Pätsillä merkittävä rooli, sillä hän toimi uuden hallituksen pääministerinä. Sen aikaisen Viron valtiosäännön mukaan pääministeri oli myös valtionpäämies. Lyhyen saksalaismiehityksen aikana Päts pidätettiin ja lähetettiin vankileirille Puolaan. Saksan mahdin päätyttyä Päts palasi johtamaan Viron vapautussotaa Venäjää vastaan.
Voimakastahtoinen Päts johti maata läpi vaikean 1930-luvun. Vuoden 1934 poikkeustilan jälkeen Viroon valittiin ensimmäistä kertaa presidentti. Päts hoiti ko. virkaa aina vuoteen 1940, jolloin Viro liitettiin osaksi Neuvostoliittoa. Päts vangittiin ja kuljetettiin kauas Uralin alueelle.
Entisen pienen tasavallan presidentti joutui mielisairaalaan pakkohoitoon, kunnes kuoli vuonna 1956. Hänet haudattiin kauas kotimaastaan. Vasta vuosia myöhemmin olojen normalisoiduttua Konstantin Pätsin maalliset jäännökset siirrettiin isänmaan multaan.
Vuonna 1939 paljastettiin Tahkurannassa Konstantin Pätsin muistomerkki. Hän on kirjailija Anton Hansen Tammsaaren ohella ainoa virolainen, joka on saanut muistomerkin elämänsä aikana. Venäläiset hävittivät Tahkurannan muistomerkin, mutta se pystytettiin uudestaan vuonna 1989. Läsnä oli yli 30 000 virolaista! Jos olet matkalla Riikaan, poikkea Pärnun jälkeen Via Balticalta oikealle Tahkurannan kyltin kohdalla. Pätsin muistomerkki on koivukujan päässä lähellä päätietä.
