Aachenin kaupungin ilmassa leijuu kitkerä haju. Rikin pistävä tuoksu tulee syvältä maan alta, ei kuitenkaan Manalasta asti, kuten pari tuhatta vuotta sitten uskottiin.
Roomalaiset ymmärsivät lämpöisen 74 asteisen haisevan veden parantavan vaikutuksen ja aloittivat kukoistavan kylpylätoiminnan. Kaupunki sai kelttiläisen terveydenjumalan mukaan nimen Aquae Granis.
Roomalaisten jälkeen Kaarle Suuri mieltyi maan alta pulppuavan mineraaliveden terapeuttisiin vaikutuksiin siinä määrin, että teki Aachenista valtakuntansa pääkaupungin. Vuosisatoja vanha kylpylätoiminta ei ole hiipunut. 1700-luvulla Preussin kuninkaan Fredrik Vilhelm IV:n aikana kylpemisestä tuli aristokraattien muoti-ilmiö.
Hoviarkkitehti Karl Friedrich Schinkel suunnitteli Aachenin keskustaan kuninkaan vaimon mukaan nimetyn klassistisen Elisabethin suihkukaivon (Elisenbrunnen). Yhä nykyisinkin ohikulkija voi testata hanasta valuvan veden maagista vaikutusta. Ihmeveden mausta voi toki olla monta mieltä.
Kaarle Suuren valtakuntaa
Aakkosjärjestyksessä Euroopan ensimmäinen kaupunki Aachen muistetaan parhaiten frankkien kuninkaasta Kaarle Suuresta. Vuonna 800 edistyksellinen hallitsija kruunattiin Pietarin kirkossa paavi Leon III:n aloitteesta myös Pyhän saksalaisroomalaisen valtakunnan keisariksi.
Ensitöikseen Kaarle Suuri rakennutti Aacheniin komean palatsin ja tuomiokirkon. Kaarlen aikainen monikulmainen kappeli on säilynyt osana myöhemmin rakennettua goottilaista kirkkoa. Aachenin tuomiokirkko valittiin UNESCOn maailmanperintöjen listalle vuonna 1978, ensimmäisenä kohteena koko Saksassa.
Aachenin katedraali on kaupungin ykkösnähtävyys (avoinna joka päivä 7-19). Kaarle Suuri on haudattu sen sisätiloihin, ja siksi kirkosta tulikin keskiajalla tärkeä pyhiinvaelluskohde. Kaarlen maalliset jäännökset on asetettu kullattuun arkkuun. Mahtihallitsijan aikana pyhäinjäännökset olivat yhtä arvokkaita kuin itse kirkko. Kaarle maksoi sievoisen summan rahaa Marian viitasta, Jeesuksen käärinliinoista ja Johannes Kastajan mestauksessa käytetystä liinasta.
Raskaat pommitukset
Toisen maailmansodan aikana liittoutuneiden pommitukset saivat aikaan melkoista tuhoa. Belgian ja Hollannin rajan läheisyydessä sijaitseva Aachen oli ensimmäinen liittoutuneiden valloittama saksalainen kaupunki. Sodan jälkeen kaupunkiin nousi uutta arkkitehtuuria, mutta myös paljon vanhaa entisöitiin. Muun muassa raatihuoneen ympäristöstä löytyy paljon vanhoja rakennuksia.
Aachenin keskiaikaiset kehämuurit purettiin jo Napoleonin aikana 1800-luvun alussa. Ranskalaisten lyhyeksi jääneestä hallintokaudesta jäi jäljelle Aachenin ranskankielinen nimi Aix-la-Chapelle.
Nyky-Aachenin yleisilme on nuorekas. Siitä pitävät huolen kaupungin tuhannet opiskelijat, joukossa myös suomalaisia. RWTH Aachen (Rheinisch-Westfälische Technische Hochschule) on eräs Saksan arvostetuimmista korkeakouluista. Kova taso takaa sen, että täällä suoritettua diplomityötä arvostetaan kaikkialla Euroopassa.
Ihailtu Karlspreis-palkinto
Kaupungin arvokkaan raatihuoneen porraskäytävän seiniin on ripustettu tunnettujen ja vähemmän tunnettujen henkilöiden kuvia eri maiden presidenteistä poliittisiin vaikuttajiin. Heitä yhdistää Kaarle Suuren muistoksi vuodesta 1950 alkaen myönnetty palkinto, Karlspreis. Se annettaan vuosittain toukokuussa henkilölle, joka on vaikuttanut myönteisesti Euroopan rauhan edistämiseen.
Viimeksi palkinnon sai Euroopan unionin pääsihteeri Javier Solana. Vuonna 2006 presidentti Tarja Halonen piti puheen Euroopan tulevaisuuden näkymistä Karlspreis-säätiön järjestämässä palkintojenjakoseminaarissa.
Aachenin erikoisuudet
Herkuttelijoiden paratiisi
Aachenin ydinkeskusta on täynnä konditoriakahviloita. Kaupunkia sanotaankin leikkisästi Saksan suurimmaksi kahvilaksi. Herkullisia kakunpaloja ja leivoksia voi ostaa edullisemmin kuin Suomessa. Erikoisuutena on Lambertzin keksitehtaan (www.lambertz.de) valmistama Printten, paikallinen joulupiparia muistuttava piparkakku. Aachenissa on myös kuuluisa Lindtin suklaatehdas (www.lindt.com). Pubeja sanotaan Aachenissa olevan eniten Saksassa per asukas.
Esteratsastusta ja jalkapalloa
Aachenin vuosittainen CHIO-esteratsastuskilpailu, Concours Hippique International Officiel, (www.chio-aachen.de) on suuri kansainvälinen tapahtuma, jossa on osallistujia ympäri maailmaa. Laajalti televisioitu tapahtuma kerää paikan päälle yli 300 000 katsojaa. Vuosi sitten Aachenissa oli ratsastuksen maailmanmestaruuskilpailut.
Kaupunkilaisten ylpeys on Alemannia Aachen (www.alemannia-aachen.de), paikallinen jalkapalloseura, joka pelasi kaudella 2006-2007 ylimmällä sarjatasolla, Saksan Bundesliigassa 36 vuoden yrittämisen jälkeen. Aachenilaisten pettymykseksi joukkue kuitenkin putosi sarjatasoa alemmaksi.
Kylpylään
Carolus Thermen -luksuskylpylä (www.carolus-thermen.de) kehätien ulkopuolella jatkaa Aachenin kylpyläperinteitä. Rentoutuminen kesken kaupunkiloman sopii hyvin kävelystä kangistuneille jäsenille. Carolus Thermen on saksalaiseen tyyliin siisti. Tunnelma on rauhallinen ja yleensä ruuhkaton. Tarjolla on myös sekasauna. Mineraalialtaiden takia alle kuusivuotiailta lapsilta on pääsy kielletty kylpylään.
FAKTAT
Aachen sijaitsee Nordrhein-Wesfalenin osavaltiossa Saksan, Alankomaiden ja Belgian rajalla. Kölniin on matkaa 70 kilometriä.
Asukkaita 250 000.
Aachen on kukkuloiden ympäröimä. Lousbergin kukkula on suosittu virkistysalue.
Sää on usein sateinen, talvi on leudompi kuin Suomessa. Lunta sataa hieman, mutta sulaa nopeasti.
Historiallinen Aachen on nykyisin myös merkittävä kauppa- ja opiskelijakaupunki. Ostosmahdollisuudet ovat hyvät.
Lisätiedot www.aachen.de
Kaarle Suuri (768-814)
Kaarle Suuri on lisänimensä ansainnut, häneen liittyvistä liioitelluista tarinoista huolimatta. Frankkien kuninkaasta on tehty lukuisia patsaita ja maalauksia, vaikka Kaarlen täsmällisestä ulkonäöstä ei ole tietoa. Hän oli kookas, 192 cm, tosin hänen isänsä, Pipin Pieni oli erityisen lyhyt.
Kaarlen poliittiset ansiot ovat kiistattomat: hän oli kaksoisroolissaan keisarina ja kuninkaana länsimaisen imperiumin luoja, ”Euroopan isä ja yhdistäjä”. Ranskalaiset ja saksalaiset pitävät Kaarle Suurta valtioidensa luojana.
Kaarle Suuri kukisti pakanalliset saksit ja valloitti maureilta Pohjois-Espanjan. Hän pelasti paavin Kirkkovaltion langobardeilta. Häntä verrattiin Rooman viimeiseen keisariin Augustukseen, ja niinpä paavi kruunasi hänet Rooman keisariksi.
Kaarle uudisti voimakkaasti lainsäädäntöä, koulutusta ja hallintoa. Hän oli kiinnostunut antiikin sivistyksestä ja latinan sekä kreikan kielestä. Väitetään kuitenkin, että hän ei juurikaan osannut kirjoittaa.
Kaarle Suuren kuoleman jälkeen valtio jaettiin kolmen pojanpojan kesken: Lothar sai nykyisen Italian alueen, Kaarle Kaljupää nykyisen Ranskan ja Ludvig nykyisen Saksan ydinalueet.
