UUSIMAA / HELSINKI – Uteliaita asiakkaita astuu sisälle tasaiseen tahtiin. Oopperalaulaja Aino Ackténin (1876-1944) kunnostettu Helsingin Laajasalon huvila kiinnostaa monia. Osa on kiinnostunut arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelemasta uusrenessanssityylisestä huvilasta. Moni haluaa myös nauttia kupin kahvia leivoksen kera.
Kanelimamma-brändin luoja Hanne Serjo on laittanut tuulemaan. Hän vuokrasi rakennuksen Helsingin kaupungilta ja perusti sisätiloihin suositun kahvilan. Serjo on hankkinut kirpputoreilta oikeanlaisia huonekalujakin. Osa on saatu lahjoituksina.
Helsinkiläiset ovat saaneet ihailtavaksi uuden historiallisen kohteen, jonka tulevaisuus oli vuosien ajan iso kysymysmerkki. Huvila oli ollut viidentoista vuoden ajan tyhjillään sisätiloissa tapahtuneen vesivahingon takia. Lopulta kaupunki päätti korjauttaa rakennuksen. Rahaa tarvittiin kaksi miljoonaa euroa. Näin arvorakennus saatiin säilytettyä tulevillekin sukupolville.
Laajasalossa sijaitsevan kaupunkihuvilan rakennutti Tullisaaren kartanon omistaja, kauppaneuvos Henrik Borgström. Huvila valmistui vuonna 1877. Borgström oli taiteen ja kulttuurin suuri suosija. Hänen luonaan monet helsinkiläiset taiteilijat ja kirjailijat kokoontuivat keskustelemaan ja viettämään juhlia.
Aino Ackté ja hänen puolisonsa Heikki Renvall ostivat huvilan ja ympäröivän maa-alueen vuonna 1906. Pariskunnan kaupunkikoti oli Erottajalla.
Kesähuvila myytiin Helsingin kaupungille vuonna 1929, mutta huvila oli Aino Ackténin käytössä aina hänen kuolemaansa asti vuoteen 1944. Kaksikerroksinen kaunis puuhuvila oli yli 40 vuotta maailmantähden kesäasuntona.
Oopperalaulaja Aino Ackté oli eräs Suomen ensimmäisiä kansainvälisesti tunnettuja tähtiä. Ura laulajana ei tullut sattumalta, sillä Aino syntyi perheeseen, missä musiikilla oli iso merkitys. Hänen äitinsä Emmy Achté oli itsekin tunnettu oopperalaulaja ja isä Lorenz Nikolai Achté oli säveltäjä-kapellimestari.
Etenkin äiti piti huolen, että tytär Aino sai parhaan mahdollisen koulutuksen oopperalaulajaksi. Aino oli vasta 18-vuotias, kun hän pääsi opiskelemaan arvostettuun Pariisin konservatorioon. Se oli suomalaisnaiselta iso saavutus yli 100 vuotta sitten.
Aino muutti sukunimensä. Achté oli ranskalaisille vaikea lausua. Ackté kuulosti paremmalta.
Pian oli edessä maailmanvalloitus. Pariisin jälkeen suomalaistähti Aino Ackté nähtiin New Yorkin ja Lontoon kuuluisimmilla oopperalavoilla.
Aino avioitui juristi ja tohtori, kansanedustaja-senaattori Heikki Renvallin (1872-1855) kanssa vuonna 1901. Heille syntyi ensin tytär Glory ja myöhemmin poika Mies, joka vaihtoi aikuisena sukunimensä Reenkolaksi.
Aino ja Heikin avioelämä oli myrskyisä päättyen lopulta eroon vuonna 1917. Rouva Ackté avioitui uudelleen kenraalimajuri Bruno Jalanderin kanssa vuonna 1919.
Laajasalon huvila oli käytössä vain kesäisin. Se toimi edellisen omistajan Borgströmin tavoin todellisena taiteilijatalona, sillä myös Ackténin aikana siellä nähtiin maamme eturivin kulttuurialan vaikuttajia Jean Sibeliuksesta Albert Edelfeltiin. Jälkimmäinen muistetaan monista Ainoa esittävistä maalauksistaan. Tullisaaren puiston huvila oli suomalainen versio pariisilaisesta taiteilijasalongista.
Aino Ackténin huvilan historialliset yksityiskohdat, kuten ikkunat, ovet ja koristeelliset puupinnat listoituksineen, ovat säilyneet melko alkuperäisinä. Jo itse Tullisaaren kartanopuisto on tutustumisen arvoinen. Alueella risteilee mutkittelevia käytäviä peltomaisemien ja puiden keskellä. Meri on aivan lähellä.
Auto jätetään muutaman sadan metrin päähän, mutta pysäköintipaikkoja on rajallisesti. Moni poikkeaa huvilalle pyöräretkellään. Mikäli kiinnostaa tutustua huvilan sisätiloihin ja nauttia kupin kahvia kannattaa tarkistaa paikan aukioloajat etukäteen.
AINO ACKTÉNIN HUVILA
Osoite: Emilienpolku 4, Helsinki.
