Amélien jalanjäljillä Montmartrella – elokuvan kahvila on oikeasti olemassa

Paistettuja kananmunia, paahtoleipää, croisantteja ja mustaa kahvia. Elokuvatähtösen Amélien mukaan nimetty tuhti aamupala maistuu nälkäiselle. Café des Deux Moulins, Kahden tuulimyllyn kahvila, on hyvä paikka aloittaa Montmartreen tutustuminen. Kahvilan sisutus on säilytetty elokuvan aikaisessa asussaan. Tämä on juuri se paikka, missä nuori pariisilaistyttö Amélie oli tarjoilijana.

Vaikka tupakkatiskillä työskentelevää luulosairasta Georgettea ei juuri nyt näy, ei myöskään muita elokuvan näyttelijöitä, kuten tarjoilija Ginaa ja hänen mustasukkaista miesystäväänsä, on kahvilan tunnelma hyvin aito. Elokuvan päähenkilöstä muistuttavat seinille ripustetut Amélie-aiheiset valokuvat.

Ranskalaisohjaajan Jean-Pierre Jeunet’n hunajalla kuorrutetussa rakkauskomediassa kamera kiertää Pariisin Montmartren katuja, puoteja ja kahviloita. Elokuvan kuvauspaikat ovat oikeasti olemassa. Ne on myös helppo löytää.

Amélie ei ollut ensimmäinen elokuva. ”La Butte”, Kukkula eli Montmartre on tarjonnut kulissit monelle muullekin tunnetulle elokuvalle aina Edith Piafista, Pariisin varpusesta, Oscar-ehdokkuuksia kahmineeseen Moulin Rouge -elokuvamusikaaliin. Kuuluisa Punainen mylly ja Pigallen Punaisten lyhtyjen alue sijaitsee vain korttelin päässä Amélien kahvilasta.

Kukkulan värikäs menneisyys

Nykyään Montmartren kujat kuhisevat matkailijoita. Toista oli yli 100 vuotta sitten. 1800-luvulla Montmartre oli Pariisin kupeessa sijainnut pieni maalaiskylä. Alueen alkuperäinen nimi ”Marttyyrien kukkula”, Mont des Martyrs, juontaa 200-luvulle, jolloin Pariisin ensimmäinen piispa Denis mestattiin. Tarinan mukaan piispa nosti katkaistun päänsä maasta ja käveli vielä tovin matkaa. Tapahtumaa todistaa Suzanne-Buisson -aukio, jossa pyhimys Denis kantaa yhä irtileikattua päätään.

1800-loppuun mennessä bordellit, kapakat ja kabareet valtasivat alueen. Montmartren värikäs elämä ja edullinen vuokrataso houkuttelivat taiteilijoita. Toulouse-Lautrec tallensi Punaisen myllyn tanssijoita.

Pierre-Auguste Renoir maalasi kankaalle Moulin de la Galetten remuavaa elämää. Heidän jälkeensä 1900-luvun alussa saapuivat Pablo Picasso ja Georges Braque kehittäen kubismin. Heidän alkuperäinen Le Bateau-Lavoir -ateljeeta ei enää ole, mutta ympäristö on säilynyt hyvin.

Edellä mainittujen lisäksi muun muassa Henri Matisse, Vincent van Gogh, Claude Monet, Maurice Utrillo viihtyivät Montmartren inspiroivassa ilmapiirissä. Alueesta tuli Pariisin taiteilijaelämän keskus.

Nykyinen Montmartre on puhdas ja siisti. Viime vuosisadan boheemia tunnelmaa on enää vaikea löytää. Silti kukkula vetää matkailijoita puoleensa. Kun siirtyy turistivirtojen ulkopuolelle, löytää vielä pienen kylän tunnelmaa kivettyneine kujineen. Jopa kukkulan suosittu aukio place du Tertre, huolimatta turistimassoista, on ihan viehkeä. Aukion vanhat talot luovat viime vuosisadan ilmapiiriä, etenkin jos ei anna turistikrääsää myyvien kauppojen ja tusinamaalarien häiritä tunnelmaa.

Pariisin erikoisin kirkko

Montmartren suosituin nähtävyys on sokerinvalkoinen Sacré-Coeurin kirkko. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen valmistunut pyhättö sijaitsee Pariisin korkeimmalla paikalla. Tänne kannattaa tulla pelkästään upeiden näköalojen ansiosta. Jos kunto riittää, voi nousta jyrkät portaat ylös kirkolle.

Vaivattomimmin näköalapaikalle pääsee funicularin kyydissä. Amélie-elokuvastakin tutut jyrkät rinneportaat täyttyvät kauniina päivänä maisemien ihailijoista. Jos nämäkään näkymät eivät riitä, voi nousta vielä korkeammalle kirkon kupoliin.

Pariisi on hautabongareiden paratiisi. Montmartrellakin on oma hautausmaansa. Tunnelmallisen alueen tunnetuimmat merkkihenkilöt ovat taidemaalari Edgar Degas ja saksofonin keksijä Adolphe Sax. Kirjailija Emile Zolan lähellä pääporttia sijaitsevaa muistomerkkiä ei voi olla huomaamatta. Vainajan maalliset jäännökset on kuitenkin siirretty Panthéoniin, Ranskan kuuluisimpien kansalaisten hautapaikkaan.

Montmartren nähtävyyksiä

Café des Deux Moulins

Amélien kahvila sijaitsee rue Lepicin ja rue Cauchoisin kulmassa. Blancen metroasemalta Punaisen myllyn kupeelta on lyhyt, korttelinpituinen kävelymatka kahvilalle.

Amélien vihanneskauppa

Rue des Trois-Frèresiltä löytyy kauppias Collignonin vihanneskauppa. Sekin on siis oikeasti olemassa. Täällä Amélie kävi säännöllisesti ruokaostoksilla.

Sacré-Coerin basilika

Montmartren tunnetuimpaan nähtävyyteen voi tutustua ilmaiseksi. Kupoliin on erillinen maksu. Kirkko on aktiivisessa käytössä, mutta messukin aikana ulkopuoliset pääsevät sisälle.

Metro: Abbesses tai Anvers. Ylös kirkolle pääsee funicularilla tai jyrkkiä portaita nousten.

Moulin Rouge

Punainen mylly on Montmartren symboli. Se on toiminut kabaree-paikkana vuodesta 1889. Moulin Rouge tuli kuuluisaksi riettaista esityksistään ja Toulouse-Lautrecin julisteista. Täällä voi yhä nähdä vähäpukuisten cancan-tanssijoiden suoristavan sääriään. Hintavaa esitystä voi seurata myös illalliseen yhdistettynä. Liput kannattaa varata etukäteen osoitteesta www.moulinrouge.fr

Osoite: 82 boulevard de Clichy.

Metro: Blance.

Musée de Montmartre

Montmartren vanhimmassa 1600-luvun rakennuksessa sijaitseva museo kertoo kukkulan historiasta. Tässä talossa asui muun muassa Pierre-Auguste Renoir.

Osoite: 12 rue Cortot.

Metro: Lamarck-Caulaincourt.

Espace Montmartre Salvador Dali

Museo esittelee Dalin surrealistisia teoksia. Esillä on yli 300 maalausta.

Osoite: 11 rue Poulbot (lähtee place du Tertreltä).

www.daliparis.com

Sacré-Coeurin kirkko

SISÄLLYSLUETTELO

ETUSIVU