ARTJÄRVI / PÄIJÄT-HÄME – 1800-luvulla perustetun Artjärven kunnan itsenäisyys päättyi vuoteen 2010, kun se liitettiin Orimattilan kaupunkiin. Kuntaliitoksen myötä myös Artjärven seurakunta on ollut osa Orimattilan seurakuntaa. Yhdistymisistä huolimatta Artjärven kappeliseurakunnalla on yhä oma kirkkonsa ja seurakuntakotinsa.
Artjärveläiset saivat ensimmäisen kirkkonsa jo 1600-luvulla. Nykyinen vuonna 1840 valmistunut puukirkko on seurakunnan neljäs. Edeltäjät puretuiksi tulleet sijaitsivat samalla -alueella kuin nykyinen kirkkokin. Vanhalla hautausmaalla on muistokivi entisten kirkkojen paikalla.
Artjärven kirkon suunnittelusta vastasi arkkitehti Anders Fredrik Granstedt (1800-1849). Hänen oppi-isänään voidaan pitää Yleisten rakennusten intendentinkonttorin päällikkö arkkitehti Carl Ludvig Engeliä. Vallitseva muoti oli selkeälinjainen empire, ja sellainen tuli myös keltaiseksi maalatusta Artjärven päätytornillisesta ristikirkosta.
Arkkitehti Granstedtin tunnetuin suunnittelema kirkko lienee Kerimäen kirkko, joka on Suomen suurin puukirkko. Se valmistui myöhemmin, neljä vuotta Artjärven kirkon valmistumisesta.
Osa vaaleansävyisen Artjärven kirkon esineistä on peräisin edellisistä kirkoista.
Niistä erikoisin on kuitenkin katseilta piilossa alttarin takana sijaitsevassa sakastissa. Kyseessä on kahdessa edellisessä kirkossa ollut 1700-luvun harvinainen epitafitaulu. Barokkityylinen kolmiosainen alttaritaulu odottaa kunnostusta. Ehkä se siirretään myöhemmin kaikkien nähtäväksi. Arvokas epitafitaulu on saatu monien kirkollisten esineiden tavoin lahjoituksena.
Kuten kyseisen epitafi votiivilahja on kirkolle seurakuntalaisen lahjoittama kiitollisuuden osoitus. Sellainen voi olla esimerkiksi myös maalaus. Artjärven kirkkosalin seinällä on yksi sellainen, Viimeistä ehtoollista kuvaava teos 1600-luvulta.
Myös alttaritaulu on saatu lahjoituksena. Sen on maalannut nykytiedon mukaan ruotsalaissyntyinen taidemaalari Johan Erik Lindh (1793-1865), jonka teoksia löytyy useista maamme kirkoista, etenkin Länsi-Uudenmaalta. Lindh tunnettaan kuitenkin paremmin tasokkaista muotokuvamaalauksistaan.
Artjärven alttarimaalaus kuvaa pääsiäisen ajan tapahtumia Getsemanen puutarhassa ennen Jeesuksen vangitsemista ja ristiinnaulitsemista. Taulun lahjoitti kirkolle kreivi Aleksander Armfelt, ansioitunut Venäjän vallan aikainen virkamies ja sotilas sekä Artjärvellä sijaitsevan Ratulan kartanon isäntä.
1800-luvun saarnastuoli on paikallista tekoa. Sen tekijäksi tiedetään artjärveläinen maanviljelijä Juho Lappula. Saarnastuolin suunnittelija on tunnetumpi henkilö, arkkitehti Frans Antonius Sjöström, joka suunnitteli uransa aikana useita merkittäviä julkisia rakennuksia, myös kirkkoja. Sjöström muistetaan erityisesti suomalaisen arkkitehtikoulutuksen kehittäjänä.
Jotain uudempaakin löytyy Artjärven kirkosta. Kahta kuori-ikkunaa koristaa arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelemat lasimaalaukset vuodelta 1926.
Vehmaan punaisesta graniitista valmistetun sankaripatsaan Rukous ristin luona on suunnitellut kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. Muistomerkki kuvaa ristin äärellä olevaa sotilasryhmää ja rukoukseen kumartunutta naishahmoa.
ARTJÄRVEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 23, Artjärvi (Orimattila).
