ANJALA / KYMENLAAKSO – Anjalan kirkon uusittu peltikatto hohtaa auringonpaisteessa. Täällä paikalliset seurakuntalaiset haluavat pitää huolta arvokkaasta kirkkovanhuksestaan. Anjalassa, jos missä tiedostetaan, miten oman kirkon säilyminen ei aina ole ollut itsestäänselvyys.
Kymijoen rannoilla on eletty kahden valtakunnan rajalla. Se on tarkoittanut kahakoita venäläisten kanssa. Anjalan kirkko on tuhottu ja ryöstetty. Onpa sen purkamistakin aikoinaan vakavasti harkittu. Vuonna 1756 valmistunutta kirkkoa ei ole kuitenkaan päästetty rappeutumaan. Sitä on kunnostettu useampaan kertaan ja päivitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita. Sisätiloista löytyy nykyisin asianmukaiset WC-tilatkin.
Anjalan kirkko kuuluu niihin kirkkoihin, joihin pitää päästä tutustumaan sisätiloihin. Ensikertalainen saattaa nimittäin yllättyä, miten ulkopuolelta ehkä vaatimattomalta vaikuttava kirkko on sisäpuolelta täynnä mielenkiintoisia ja värikkäitä yksityiskohtia.
Kymijoen varsilla on eletty aikoja, kun kunnalliset ja seurakunnalliset rajat ovat menneet useasti uusiksi. Syynä ovat olleet taloudelliset haasteet ja väestön väheneminen muuttoliikkeen sekä pienenevän syntyvyyden takia. Entiset itsenäiset kunnat ja seurakunnat ovat yhdistyneet.
Kuntatasolla alueen kunnat muodostivat ensin Anjalankosken kauppalan, josta tuli myöhemmin kaupunki. Nimi keksittiin kauppalalle, joka perustettiin vuonna 1975, kun Anjalan ja Sippolan kunnat yhdistyivät. Sippolaan kuuluivat tuolloin tehdastaajamat Myllykoski ja Inkeroinen.
Lopulta vuonna 2009 Anjalankosken kaupunki yhdistyi Jaalan, Elimäen, Valkealan, Kuusankosken ja Kouvolan kanssa, ja näin kaikki vanhat kunnat lakkautettiin.
Seurakunnat muodostivat Anjalankosken seurakunnan, johon kuului Anjalan kirkon lisäksi Inkeroisten, Myllykosken, Sippolan ja Ummeljoen kirkot.
Anjalankosken, Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan seurakunnat sekä Kouvolan seurakuntayhtymä lakkautettiin ja uusi seurakunta perustettiin vuoden 2027 alusta lukien. Uuden seurakunnan nimeksi tuli Kouvolan seurakunta.
Mennään ajassa taakse päin.
Anjalan seurakunta kuului alun perin Elimäen seurakuntaan.
Kun täälläkin välimatkat kirkolle olivat pitkät, tuli tarve rakentaa oma kirkko. Se vaati kuitenkin virallisen luvan ja rahat kirkon rakentamista varten. Anjalan kartanon isäntä Rabbe Gottlieb Wredellä (1742-1828) ja hänen suvullaan oli iso rooli paikkakunnan hengellisen elämän kehittymisessä. Wreden ansiosta Anjala sai oman papin ja Anjala erotettiin Elimäestä omaksi kappeliseurakunnaksi.
Anjalan nykyinen kirkko korvasi edellisen, pahasti rappeutumaan päässeen kirkon. Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa päätettiin tehdä ristikirkko. Tuloksena oli aumakattoinen rakennus, jonka ristivarret kapenevat ulospäin liki metrin verran. Kirkkosalissa on 350 istumapaikkaa.
Kirkkoa kutsuttiin aluksi Sofian kirkoksi Ruotsin prinsessan ja silloisen kuinkaan Adolf Fredrikin tyttären Sofia Albertinan mukaan. Seurakuntalaiset toivoivat, että tästä olisi ollut taloudellista hyötyä kirkon sisustamisessa. Kuninkaallista apua tarvittiinkin, kun pyhäkkö oli kärsinyt kovia venäläisten hyökkäyksessä vuonna 1791. Kirkon sisustus oli saarnastuolia ja alttaria myöten särjetty. Ikkunat olivat rikki ja katossa oli tykkitulen synnyttämä reikä. Kaikki Wreden lahjoittamat arvoesineet oli ryöstetty.
Seurakuntalaiset anoivat kuninkaalta lupaa järjestää kirkoissa valtakunnallinen kolehti Anjalan kirkon kunnostamiseen. Lupa tuli ja kolehdin tuottokin oli mainio.
Kirkko kunnostettiin ja uusi alttaritaulu saatiin Ruotsista vanhan tilalle. Sen maalasi hovimaalari Carl Gustaf Ecksten Tukholmassa. Jeesusta Getsemanessa esittävä teos tuotiin Anjalaan vuonna 1796 ja asennettiin paikalleen alttarikehykseen, joka oli myös tehty Ruotsin puolella. Taulun alareunassa on ruotsinkielinen kyltti, joka kertoo sen lahjoittajasta.
Alttariseinän täydentää värikäs koko seinän peittävä verhomaalaus, jossa pellavakankaalle tehty teos koostuu sinisestä laskostetusta verhosta ja sen tupsunauhoista. Myös marmoripintaa jäljittelevän saarnastuolin taustana on samanlainen verhomaalaus.
Vaikka kirkko oli kärsinyt pahoin venäläisten hyökkäyksessä, se voitiin kuitenkin korjata. Sen sijaan kellotapuli tuhoutui kokonaan ja uusi oli rakennettava tilalle. Se valmistui vuonna 1796. Ryöstettyjen kellojen tilalle piti hankkia uudet. Niistä toinen kuitenkin halkesi ja on nyt nähtävänä kirkon vanhassa asehuoneessa, kirkon läpikäytävässä. Samassa tilassa on esillä myös vanha paloruisku, joka hankittiin, kun perustettiin Anjalaan VPK 1800-luvun lopulla. Esillä on myös 1700-luvun kirstu, jossa säilytettiin kirkon rahoja
Sankarihautausmaan suunnitteli aviopari Tarja Salmio-Toiviainen ja Esko Toiviainen. Alkuperäinen betoninen sankariristi korvattiin myöhemmin arkkitehti Theodor Bruunin suunnittelemalla kahdeksan metriä korkealla pronssiristillä. Sen juuressa on laatta, johon on ikuistettu Vapaudenristi ja sotavuodet 1939-1945.
ANJALAN KIRKKO
Osoite: Anjalantie 2, Anjala (Kouvola).
