ASIKKALA / PÄIJÄT-HÄME – Asikkalan tiilikirkkoa kutsutaan usein miljoonan tiilen kirkoksi. Ainakin sen verran niitä tarvittiin Asikkalan kirkkoa rakentaessa – ihan samalla tavoin kuin muidenkin 1800-luvun tiilikirkkojen kohdalla. Suomeen nousi useita tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia punatiilisiä kirkkoja erityisesti 1800-luvun loppupuolella.
Tiili oli materiaalina kohtuullisen edullinen, helposti saatava ja sitä voitiin myös muotoilla monipuolisesti. Jälkimmäinen ominaisuus tulikin tarpeeseen, sillä 1800-luvulla koristeellinen uusgotiikka oli muodissa.
Ruotsin vallan aikana suomalaisten kirkkojen ja julkisten rakennusten piirustukset lähetettiin tarkastettaviksi Tukholman yli-intendentinvirastoon. Vallan vaihtuessa Venäjän tsaarin aikakaudella Suomeen perustettiin oma Intendenttikonttori. Asikkalan kirkon suunnittelija oli Georg Wilenius (1831-1892), joka toimi yliarkkitehtina Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Kontiolahden kirkko on myös Wileniuksen suunnittelema.
Asikkalan seurakunta kuului vuoteen 1848 asti ennen itsenäistymistään Hollolan emäseurakuntaan. Asikkalalaisilla oli käytössään oma puinen kirkko, joka oli valmistunut jo 1600-luvulla. Sen kerrotaan olleen maamme ensimmäisiä ristikirkkoja. Se kuitenkin purettiin uuden tiilikirkon valmistuttua vuonna 1880. Vanhasta kahdeksankulmaisesta kellotapulista säästyi alaosa, sillä se toimii nykyisin Asikkalan hautausmaan porttirakennuksena.
Monet 1800-luvun punatiilikirkot muistuttavat toinen toisiaan, mutta Asikkalan kirkosta tuli omanlaisensa näköinen. Se on perinteinen päätytornillinen pitkäkirkko poikkilaivoineen, mutta sen ulkonäössä on persoonallista romaanisen tyylin muotokieltä. Sen sijaan kirkkosalin puolella sisätiloissa on nähtävänä sen ajan muodinmukaista uusgotiikkaa. Tilaa riittää, sillä taitekatto nousee kuuteentoista metriin. Istumapaikkojakin on liki tuhat.
Kirkon urut on rakentanut Urkutehdas Jurva vuonna 1902. Albanus Jurvalla oli oma urkutehdas ensin Lahdessa ja myöhemmin Hollolassa ennen hänen lopullista muuttoaan Yhdysvaltoihin.
Hovimaalariksikin tituleerattu Robert Wilhelm Ekman (1808-1873) eli ennen kuin nykyinen Asikkalan kirkko oli rakennettu. Tukholmassa oppinsa saanut mestari muistetaan parhaiten Turun tuomiokirkon hienoista kuoriosan maalauksista. Ekman on maalannut myös Asikkalan kirkon alttarimaalauksen Ristiinnaulittu Kristus. Teos valmistui vuonna 1855 eli se oli jo puretuksi tulleessa vanhassa puukirkossa.
Lauri Ahlgrén (1929-202), Pro Finlandia -mitalilla palkittu taiteilija, teki useisiin maamme kirkkoihin värikkäitä lasimaalauksia. Asikkalan kirkko sai omansa vuonna 1983. Kuoriosan kolme ikkunaa on koristeltu Ahlgrénin uskonnollisilla töillä.
Ympyrämuotoisen sankarihautausmaan suunnittelijoiksi mainitaan arkkitehti Kaarlo Könönen ja kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala. Sankarimuistomerkki on arkkitehti Esko Toiviaisen ideoima.
Asikkalan tiilikirkko suljettiin syksyllä 2026 noin vuoden kestävän korjausurakan takia. Pääkirkon lisäksi seurakunnalla on Kalkkisissa Kalkkisten pieni kyläkirkko.
Asikkalan siunauskappeli ja hautausmaa sijaitsevat lähellä kirkkoa osoitteessa Kappelintie 20, Asikkala.
Osoite: Kirkkotie 42, Asikkala.
