VARSINAIS-SUOMI / ASKAINEN – Kesäisin matkailijavirta suuntaa kohti erästä Suomen tunnetuinta matkailukohdetta. Maskun Askaisissa sijaitseva Louhisaaren kartano on jo itsessään laadukas nähtävyys. Ison lisän mielenkiintoa tuo se, kun sama paikka on myös tasavallan presidentin, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin, syntymäpaikka.
Valkoiseksi rapatulta Askaisten kirkolta alkaa lähes kolme kilometriä pitkä puukuja Louhisaaren kartanolle. Vaikka kartano on alueen pääkohde, lähes jokainen haluaa vierailla myös Askaisten kirkossa – liittyyhän sekin olennaisena osana maamme historiaan.
Louhisaaren kartanon rakennutti Ruotsin aatelistoon kuulunut kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming (1619-1673). Kartanolinna valmistui 1650-luvun lopussa, eli samoihin aikoihin kuin Flemingin rakennuttama Askaisten kappelikirkko.
Fleming oli eräs 1400-1600 -lukujen merkittävimmistä aatelissuvuista Ruotsissa ja Suomessa. Suku sammui Suomessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Herman Fleming peri Louhisaaren isältään. Suku omisti kartanon vuoteen 1791, jonka jälkeen Louhisaari siirtyi Ruotsista Suomeen muuttaneen Mannerheim-suvun omistukseen aina vuoteen 1903 asti.
Flemingin rakennuttaman nykyisen Askaisten kirkon ulkoasu on vuodelta 1653. Alkuperäisen kirkon tarkka ikä ei ole tiedossa. Se tiedetään, että samalla paikalla oli aluksi puukirkko. Kirkon vierellä sijaitseva erillinen kellotapuli on vuodelta 1779.
Paanukattoinen, yksilaivainen vaaleaksi kalkittu nykykirkko on kauniin hienostunut, mutta se ei ole yhtä koristeellinen kuin monet muut seudun keskiaikaiset kirkot. Askaisten kirkko edustaa kuitenkin historiallisesti 1600-luvun suurvalta-aikakautta, ollen samalla esimerkki paikallisten aatelissukujen taloudellisesta mahdista ja vaikutusvallasta.
Kirkon lattian alla on Flemingin suvun hautaholvi. Paikan tunnistaa alttarin edessä lattiassa olevasta kalkkikivilaatasta. Holviin on haudattu 22 suvun vainajaa pääasiassa 1700-luvulla.
Kirkon eteläseinustalla on Carpelan-suvun hautakammion eteishuone. Flemingien suku on jo sammunut, mutta muun muassa palkittu suomenruotsalainen kirjailija Bo Carpelan (1926-2011) edusti historiallista sukua.
Askaisten kirkon seinillä on useita aatelissukujen hautausvaakunoita. Niitä kannettiin vainajan hautauskulkueessa. Seinällä on vuonna 1652 kuolleen Herman Flemingin hautausvaakuna sekä hänen isänpuoleisen sukunsa ja äidinpuoleisen sukunsa sukuvaakunat.
Kuorin molemmin puolin olevat penkit oli tarkoitettu kartanon isäntäväelle. Arvovaltaisin kirkossakävijä sai näin istua korkeammalla ja lähempänä alttaria kuin muu seurakunta sekä jopa korkeammalla kuin saarnastuoli. Kartanoväen penkit on koristeltu aatelisvaakunoin.
Aivan etumaisena kuorissa on penkkejä, joissa istuttiin henkilön oman aseman arvojärjestyksen mukaisesti. Papin perheelle, lukkarille ja suntiolle oli omat penkit.
Lahjoituksena saadun alttaritaulun Vapahtajaa Getsemanessa on maalannut ruotsalainen August Tholander.
Kannattaa kiinnittää huomio kirkon komeaan ulko-oveen. Se on ilmeisesti tuotu Askaisiin sotasaaliina kolmikymmenvuotisesta sodasta saksalaisesta luostarista. Samoin myös tammesta tehty barokkityylinen saarnastuoli on tuotu Saksasta sotasaaliina.
Kirkon kolmesta kattokruunusta lähinnä alttaria oleva oli marsalkka Mannerheimillä käytössä Helsingin Kaivopuiston asunnossa. Se tuotiin Askaisten kirkkoon hänen kuoltua.
Olennainen osa Askaisten kirkkomaisemaa on tunnetun kirkonrakentaja Mikael Piimäsen rakentama sipulinmallinen kellotapuli. Sen alaosa on valkoiseksi rapattu, kuten vieressä sijaitseva kirkkokin. Kellotapulissa on myös samanlainen paanukatto kuin kirkossa.
Hautausmaan empiretyylisen kappelin seinään on kiinnitetty laatta, johon on kirjoitettu useiden Mannerheim-suvun kuuluneiden henkilöiden nimiä. Hautakappeli on Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Yksi tärkeä Mannerheim-suvun jäsen puuttuu, sillä marsalkka Mannerheim on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Myös toinen Mannerheim-sukuun kuulunut ei ole haudattuna hautaholviin. Marsalkka Mannerheimin isän isoisä Carl Erik Mannerheim rakennutti suvun hautakappelin, mutta hänen vaimonsa Vendla Sofia Mannerheim ei halunnut luonnonystävänä tulla haudatuksi holviin, vaan sen ulkopuolelle.
Kirkkomaan sankarihautojen muistomerkin on suunnitellut Markku Ekblom.
ASKAISTEN KIRKKO
Osoite: Askaistentie 788, Askainen.
LUE MYÖS: Ritaripuisto on omistettu Mannerheim-ristin ritareille
LUE MYÖS: Louhisaaren kartano kuuluu Suomen tärkeimpiin matkailukohteisiin
