ASKOLA / UUSIMAA – Päätös tehtiin yksimielisesti. Askolan ja Pukkilan seurakunnat lakkautettiin ja niistä muodostetiin uusi seurakunta, Askolan-Pukkilan seurakunta. Molempien seurakuntien itsenäisyys alkoi 1896 ja päättyi näin samanaikaisesti. Vuodesta 2025 alkaen ollaan oltu samaa seurakuntaa.
Askolan ja Pukkilan seurakuntien yhdistyminen ei ole Suomessa mitenkään poikkeuksellista.
Samaan ratkaisuun ovat päätyneet monet muutkin seurakunnat. Syynä jo valmiiksi pienillä seurakunnilla on jäsenkato. Osa eroaa seurakunnista, mutta iso osa jäsenkadosta tapahtuu luonnollisen poistuman ja muuttojen myötä. Seurakunnan jäsenmäärän lasku onkin suhteessa kunnan väestömäärän laskuun.
Liitoksilla valmistaudutaan taloudellisesti tulevaisuuteen. Vaikka seurakunta olisi nyt velaton, se ei välttämättä ole sitä parinkymmenen vuoden kuluttua. Seurakunnat omistavat kiinteistöjä, joiden ylläpito tulee kalliiksi. Toisinaan ylimääräiset tilat käyvät jopa seurakunnalle tarpeettomiksi.
Vanhaa pitää kuitenkin kunnostaa ja päivittää nykyaikaan. Näin tehtiin Askolan arvokkaan 1700-luvun lopun puukirkon kohdalla. Kirkon toiminnallisuutta parannettiin, päivitettiin talotekniikkaa, ikkunoita kunnostettiin jne. Askolan kirkon sisätilojen nykyilme on tyylikkään hillitty, viimeistelty ja valoisa. Seurakunta on halunnut pitää hyvää huolta kirkostaan.
Tunnetun kirkonrakentaja Matti Åkergrenin (1752-1839) rakentama kirkko valmistui vuonna 1799. Aikaa on kulunut niistä vuosista jo niin paljon, että kirkko ei ole samanlainen kuin valmistuessaan. Alun perin Askolan kirkon hirret, niin sisältä kuin ulkoa, olivat näkyvissä. Ulkoseinät oli maalattu punaiseksi.
Jo vuonna 1832 kirkko laudoitettiin ulkoapäin. Väri punainen pysyi kuitenkin samana. Lopulta sisäseinät ja kattokin laudoitettiin. Samalla väri vaihtui kauttaaltaan valkoiseksi. Alkuperäiset alkeelliset penkitkin saivat mennä. Tilalle tulivat nykyiset koristeelliset kirkonpenkit.
Nykyinen kirkko ei ollut Askolan ensimmäinen. Kirkkomaalla on 1600-luvulla rakennetun, mutta puretun kirkon muistokivi. Puukirkon ikä on aina rajallinen ja seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa tarvitaan uusi ja isompi kirkko.
Kaikkea ei tarvinnut kuitenkaan uusia. Nykykirkon arvokkain esine on edellisestä kirkosta siirretty saarnastuoli. Se on täälläkin koristeltu apostolien korkokuvilla.
Kolmikymmenvuotinen sota (1618-1648) oli Euroopassa käyty osaltaan uskonnollinen konflikti, protestanttien ja katolisten välinen valtataistelu. Useissa Suomen kirkoissa, Askola mukaan lukien, on sotasaalina Saksasta tuotu saarnastuoli.
Tiedetään, että Askolan saarnastuoli oli aluksi Porvoon tuomiokirkossa, mutta se siirrettiin myöhemmin Askolan kirkkoon. Askola kuului aikoinaan Porvoon seurakuntaan, kunnes se ennen lopullista itsenäistymistä erotettiin Porvoon seurakunnasta omaksi kappeliseurakunnaksi. Itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1896.
Edellisestä kirkosta jouti myös sakastin seinälle sijoitettu kookas puinen krusifiksi ja 1700-luvun alun kirkonkello sekä kirkkosalin alttarirakennelma.
Koristeellisen saarnastuolin ohella kirkon yksi katseenvangitsijoista on kolmiosainen paikallisen kartanoisännän lahjoittama alttaritaulu komeine kehyksineen. Maalauksista alin on Kristus Öljymäellä, keskimmäinen Taivaaseenastuminen ja ylin Pilvet. Alimmaiseen tauluun on ikuistettu tekijän nimi, J.P. Kihlmarck.
Alttarin takana sijaitsevan sakastin oven ollessa avoinna kirkkosalin puolelle näkyy kirkon edellinen Adolf von Beckerin (1831-1909) maalaama arvokas alttaritaulu. Hän oli arvostettu lakimieskoulutuksenkin saanut taidemaalari. Becker loi uraa myös ulkomailla, etenkin Pariisissa. Askolan ohella Beckerin maalaama alttaritaulu löytyy Sammatin kirkosta. Se on tyyliltään hyvin samanlainen kuin Askolan kirkossakin.
Kirkkosalin taidokkaasti tehty sisäkatto koristeineen on upea.
Kirkossa on kahdet toimivat urut. Niistä vanhimmat ovat Kangasalan urkutehtaan urut vuodelta 1892. Uudemmat vuodelta 1973 ovat urkurakentamo Hans Heinrichin tuotantoa.
Kirkossa on noin 700 istumapaikkaa.
Myös kellotapuli on Matti Åkergrenin rakentama. Sen edessä on Askolan ensimmäisen 1600-luvulla rakennetun kirkon muistokivi. Sankarihauta-alueen muistomerkki on arkkitehti Jaakko Paatelan (1922-1989) suunnittelema. Myös Eurajoen hautausmaan sankarivainajien muistomerkki on hänen suunnittelema.
ASKOLAN KIRKKO
Osoite: Askolantie 21, Askola.
