Keskellä Turun Samppalinnanpuistoa, sen korkeimmalla paikalla, sijaitsee harmaagraniittinen pylväs. Veistokseen on kirjoitettu teksti Pro Patria 1939-1945 (Isänmaan puolesta). Nelikulmaiseen pylvääseen on ikuistettu myös pronssinen Tammenlehvä,
Kerta ei ollut ensimmäinen, kun Turku oli ilmiliekeissä. Vuoden 1827 palo oli kuitenkin tulipaloista tuhoisin. Lähes koko kaupunki paloi poroksi. Katastrofilla oli myös pitkäaikaiset vaikutukset
Julkiset veistokset voivat olla humoristisiakin – Aurajokirannassa moni pysähtyy ihmettelemään. Tämä tarina alkaa, kun Myllysilta rakennettiin yli Aurajoen. Tai pikemminkin silloin, kun tämä alkuperäinen vuonna
Kuvataiteilija Simo Heleniuksen (1942-2026) teos Utelias oli alun perin esillä Wäinö Aaltosen museossa. Paikka oli tuttu Heleniukselle, sillä hän työskenteli vuosien ajan Wäinö Aaltosen museon
Kun kyse oli legendaarisen rakennusurakoitsija Armas Puolimatkan (1918-1989) muistomerkistä, sen piti kuvastaa myös esikuvaansa – niin nimessä, muodoissa ja valitussa materiaalissakin. Tältä pohjalta syntyi kuvanveistäjä
Antin askeleet, Antinportti, Illuusio, Pirkanpylväs, Sinikurjet, Viikin Keltakoipi ja Keltanokat. Erikoisia nimiä, joille löytyy eräs yhteinen tekijä. Kaikki ovat kantaverkkoyhtiö Fingridin pystyttämiä sähköverkon voimajohtopylväitä. Jokainen
Turkulaisen runoilijan Josef Julius Wecksellin (1838-1907) ura oli lyhyt, mutta menestyksellinen. Hän ehti julkaista uransa aikana vain kaksi teosta, joista näytelmästä Daniel Hjort, Turun linnaan
Turun taidemuseoon Aurakadulta johtavien portaiden molemmin puolin on kaksi merkittävää turkulaista kulttuurivaikuttajaa patsaiksi ikuistettuna. Ylös mentäessä vasemmalla puolella on kuvataiteilija Robert Wilhelm Ekman (1808-1873) ja
Turkuhallin viralliset avajaiset pidettiin helmikuussa 1991. Tosin halli oli valmistunut jo edellisen vuoden puolella. Uuden hallin saaminen Turkuun oli pienoinen ihme, sillä hanke herätti poliittisissa
Ei epäillystäkään, kuka on Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen -veistoksen tekijä. Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen erikoistui eläinaiheisiin veistoksiin. Pitkäkaulaiset joutsenet olivat hänen lempilintujaan. Mäntynen lahjoitti Tuomiokirkkopuistossa sijaitsevan