Bernissä ollaan sateelta suojassa – pääkaupungissa on rento tunnelma

24/03/2022

Juuri nyt sataa tihkumalla. Se ei kuitenkaan haittaa. Bernin vanhankaupungin jalkakäytävät ovat katettuja. Keskiajalta peräisin oleva asemakaava ei ole muuttunut mitenkään. Holvikaarien alla kulkevia katukäytäviä on Bernissä yhteensä yli kuusi kilometriä. Niistä muodostuukin Euroopan pisin katettu ostoskatu.

Sveitsin pääkaupungiksi Bern on kooltaan pieni. Asukkaitakaan ei ole kuin runsas 130 000. Muihin Sveitsin kaupunkeihin verrattuna Bernin ilmapiiri on rauhallisempi. Monien mielestä se vaikuttaa kodikkaammalta kuin esimerkiksi pankeistaan tunnettu finanssikaupunki Zürich.

Kävelijän kaupunki

Bern on perustettu 1100-luvulla puolustuksellisesti hyvään paikkaan Aare-joen tiukkaan mutkaan. Vuolaasti virtaava kirkasvetinen joki ympäröi vanhaakaupunkia kolmelta eri suunnalta. Bern on kävelijän kaupunki, joten auto kannattaa jättää Aare-joen toiselle puolelle. Toinen vaihtoehto on ajaa auto keskustan maanalaisiin parkkihalleihin. Vanhankaupungin kujilla saavat ajaa vain paikallisbussit ja raitiovaunut.

Nimensä mukaisesti Bern on tunnettu karhuistaan. Tarinan mukaan Bern on saanut nimensä alueella ensimmäisenä metsästetyn eläimen mukaan. Siihen aikaan, liki tuhat vuotta sitten, seutu oli vielä metsien peitossa. Nykyisin karhu näkyy symbolina kaikkialla kaupungissa, kuten lipuissa, vaakunoissa ja pikkupatsaina. Näkeepä niitä Bernissä myös ihka elävinä.

Bern oli niin sanottu vapaakaupunki 1400-luvun lopulle asti. Vuonna 1353 se liittyi mukaan niiden kolmen kantonin liittoon, jotka olivat alkupanneet jo aikaisemmin Sveitsin liittovaltion. Vuodesta 1848 Bernistä tuli koko Sveitsin hallinnollinen keskus.

Bernin viehättävyys perustuu hyvin säilyneeseen arkkitehtuuriin. Koristeelliset rakennukset ovat peräisin lähinnä 1500-luvulta. Yksityiskohtia myöten yleisilme on sama kuin satoja vuosia sitten. Keskiaikainen kulkija tuskin huomaisi mitään eroa. Syystäkin Bernin vanhakaupunki on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle.

Ainoa poikkeus vanhasta ilmeestä ovat modernit liikkeet, jotka nykyisin kätkeytyvät rakennusten holvikäytävien alle piiloon. Nyky-Bern lieneekin shoppailijan paratiisi, sillä katujen varsilla on vieri vieressä pieniä putiikkeja ja suurempia liikkeitä. Myytävä tavara on laadukasta, mutta myös hintavaa. Bernistä on helppo ostaa tyypillisiä sveitsiläisiä tuotteita, kuten suklaata, arvokelloja ja kuuluisia Sveitsin armeijan laatulinkkuveitsiä.

Tiistai- ja lauantaiaamuisin järjestetään Bernin suuret katumarkkinat, jolloin voi ostaa sveitsiläisiä maalaistuotteita, kuten juustoja.

Kiipeä kirkontorniin

Moniin Berniä kuvaaviin postikortteihin kaupunki on kuvattu ilmasta. Niistä näkeekin parhaiten, miten vanhakaupunki kapeine katuineen muodostuu. Lähes saman vaikutelman saa, kun kiipeää Bernin ykkösnähtävyyden, tuomiokirkon eli Münsterin torniin. 250 raapusta takaavat loisteliaan näköalan.

Eniten ihmisiä liikkuu vanhaakaupunkia halkovalla Marktgassella ja sen jatkeella Kramgassella. Marktgassen alkupäässä on Käfigturm, Vankilatorni, merkkinä paikasta, mistä kaupunki keskiajalla lännessä alkoi. Keskellä pääkatua on tasaisin välein toinen toistaan kauniimpia vanhoja keskiaikaisia kaivoja. Osa on koristeltu eläinaiheilla. Pelottavimman näköinen kaivo on nimeltään Kindlifresserbrunnen, Lastensyöjäkaivo, jonka hurjannäköinen jättiläinen popsii lapsia suihinsa.

Bernin mielenkiintoisin ja kuvatuin yksityiskohta on Kramgassen päässä sijaitseva Zytgloggeturm, Kellotorni. Jos on nähnyt Prahan raatihuoneen Astronomisen kellon, huomaa, että Bernin 1500-luvulta peräisin olevassa kellossa on paljon samaa. Ajan lisäksi kello näyttää päivämäärän, viikonpäivän, kuukauden ja tähtiryhmien asennot maapalloon nähden.

Kannattaa tulla paikalle tasatunnein, nimittäin silloin tornin mekaaniset laitteet esittävät värikkään näytelmän. Mukana esityksessä on karhuja, leijona, kukko ja kelloja soittava narri. Keskellä on partainen Kronos, joka avaa joka lyönnillä suutaan ja kääntää tiimalasia.

Einstein asui Bernissä

Kramgasse 49:n kohdalla erään talon seinään sijoitettu kyltti (Einstein Haus) kertoo nobelistin ja 1900-luvun kuuluisimman fyysikon Albert Einsteinin asuneen kyseissä talossa. Bernissä otetaankin kaikki irti maineikkaasta saksalaissyntyisestä tiedemiehestä, vaikka hän asuin kaupungissa vain muutaman vuoden. Einstein toimi asiantuntijana Bernin patenttitoimistossa vuosina 1902-1909. Työnsä ohella hän jatkoi myös tutkimustyötään.

Bernin historiallisessa museossa on esillä kattava näyttely Albert Einsteinin elämästä ja erityisesti hänen Bernissä vietetyistä vuosistaan. Hänen Kramgassen kotitalo on sisustettu juuri siten, millainen se oli Einsteinin aikana.

Bern tunnetaan museoistaan. Niitä on toistakymmentä. Historiallisen museon vieressä, Helvetiaplatzilla, on kaksi muuta museota. Mielenkiintoinen Alppimuseo esittelee kaikkea Alppeihin liittyvää, kuten vuoristokiipeilyä, hiihtovälineitä ja pelastusvarusteita. Nähtävänä on myös havainnollistava Alppien reliefikartta. Aukion kolmas museo, Taidehalli, sijaitsee vanhaankaupunkiin johtavan sillan, Kirchenfeldbrücken, kupeessa.

Taiteesta kiinnostunut löytää lisää nähtävää Bernin taidemuseosta, joka on Sveitsin arvostetuin. Kaupungin taidetarjonnan helmi on monen mielestä Zentrum Paul Klee, jonka Renzo Pianon luoma arkkitehtoninen ilme on jo varsin erikoinen.

Palloilulla pitkät perinteet

Jos Bernin matka osuu talvikauteen ja on jääkiekon ystävä, kannattaa tarkistaa SC Bernin kotiotteluiden ajat. Tunnelma hallissa on nimittäin ainutlaatuinen. Suomalaisista joukkuetta ovat valmentaneet Pekka Rautakallio ja Alpo Suhonen. Nykyinen valmentaja on Antti Törmänen. Suomalaiskiekkoilijoista muun muassa Reijo Ruotsalainen on pelannut SC Bernissä.

Myös jalkapallon ystävä viihtyy Bernissä. Sveitsin suurseuroihin kuuluva BSC Young Boys pelaa hienolla kotistadionilla, Stade de Suissella. Suomalaisväriäkin seurasta löytyy, sillä HJK:n nuori Juhani Ojala on pelannut berniläisjoukkueesessa. Sveitsiläisissä futisseuroissa on esiintynyt yhteensä parikymmentä suomalaista.