ESPOO / UUSIMAA – Espoon tuomiokirkon tarina noudattaa keskiajalla rakennetun harmaakivikirkon perinteisiä elämänvaiheita. Lopputulos etenkin kirkon sijainnin kannalta on kuitenkin monista muista poikkeava. Pääkaupunkiseudun eräs vanhimmista rakennuksista on yhä paikoillaan, mutta vuosisatojen aikana sen ympäristö on kaupungistumisen myötä muuttunut lähes täysin.
Ajassa pitää mennä taaksepäin yli 500 vuotta. Nykyinen kivikirkko valmistui puretuksi tulleen puukirkon paikalle nykykäsityksen mukaan 1400-luvun lopulla. Vaikka asutus oli siihen aikaan harvassa, oli kirkon sijainti liikenteellisesti hyvällä paikalla. Kuninkaantie eli Suuri Rantatie, Etelä-Suomen kautta Venäjän puolelle kulkeva väylä, kulki läheltä Espoon kirkkoa. Perille pääsi vesireittejäkin pitkin. Siihen aikaan oli olemassa vielä iso Kirkkojärvikin, joka moottoritien myötä myöhemmin kuivatettiin.
Espoolaiset kuuluivat ennen itsenäistymistään Kirkkonummen seurakuntaan. Matkat olivat pitkät ja vaivalloiset, joten espoolaisetkin halusivat oman kirkon. Lupa tuli, mutta se edellytti seurakuntalaisilta paljon lahjoituksia ja talkootyötä. Oman papin palkkaaminenkin toi oman haasteensa.
Historiallinen Kirkkomäki harmaakivikirkkoineen, 1700-luvun kellotapuleineen ja pappiloineen muistuttaa yhä tämän päivän espoolaiselle entisaikojen elämästä. Kirkko on alun perin pyhitetty apostoli Matteukselle, yhdelle Jeesuksen opetuslapsista.
Espoon harmaakivikirkon tarkkaa ikää on vaikea arvioida. Nykytekniikalla voidaan tehdä rakennuksessa käytettyjen vanhimpien puuosien iänmäärityksiä, mutta monien kirkkojen tavoin Espoon kivikirkkokin on kokenut isoja muutoksia vuosisatojen aikana. Alkuperäiset kirkonrakentajat tuskin tunnistaisivat rakentamaansa kivikirkkoa.
Keskiajalta on säilynyt rakennuksen alkuperäisinä rakenteina vain runkohuoneen länsi- ja itäosa. Kapeaan suorakaiteen malliseen ja kolmilaivaiseen runkohuoneeseen kuului alun perin sakasti ja asehuone, mutta ne tulivat myöhemmin tehtyjen muutostöiden yhteydessä puretuksi. Pitkänomaisesta kirkosta tehtiin 1820-luvulla ristikirkko. Ikkunoitakin on suurennettu alkuperäisistä.
Muutostöistä vastasi ruotsalaissyntyinen, mutta Suomeen lopulta pysyvästi muuttanut arkkitehti Pehr Granstedt (1764-1828). Helsingistä löytyy useita hänen suunnittelemia arvorakennuksia.
Syy kirkon laajentamiseen oli täälläkin sama kuin muualla. Seurakuntien jäsenmäärän kasvaessa tilanahtaus oli yleinen ongelma. Lisätilaa oli jo saatu Espoon kirkossakin rakentamalla tilapäiset lehterit.
Seuraavia isompia muutostöitä tehtiin 1930-luvulla arkkitehti Armas Lindgrenin (1874-1929) suunnitelmien pohjalta. Muun muassa ristikeskukseen tuli betonista valettu tähtiholvi. Uskonpuhdistuksen seurauksena useimmista kirkoista seinä- ja holvimaalaukset peitettiin maalikerroksen alle. Espoossa, kuten monessa muissakin maamme kirkoissa, vanhat maalaukset otettiin 1930-luvun korjaustöissä uudestaan esille.
1980-luvulla Espoon kirkkoa päivitettiin vastaamaan sen ajan vaatimuksia. Alttaripöytä siirtyi itäseinältä lähemmäksi kirkkoväkeä. Sen yläpuolelle nostettiin 1400-luvun krusifiksi, jota oli vuosikymmenien ajan säilytetty muualla. Täälläkin kirkon lattian alle oli aikoinaan haudattu vainajia, mutta 1980-luvun kunnostustöiden yhteydessä kaikki vainajat siirrettiin kirkkomaalle.
Kirkossa ei ole nykyisin alttaritaulua, sillä sen korvaa lasitaiteilija Gunnar Forsströmin (1894-1958) tekemä lasimaalaus Vuorisaarna. Alkuperäiset alttarimaalaukset ovat yhä nähtävänä. Forsström koristeli lukuisia kirkkoja lasimaalauksillaan, mutta hän oli myös arvostettu julistesuunnittelija, postikorttien ja kirjojen kuvittaja.
Kirkossa tehdään jälleen suuria korjaustöitä. Kaksi vuotta kestäneiden töiden aikana kunnostetaan kirkon vesikatto ja ikkunat. Sisätilojen valaistusta ja äänentoistoa parannetaan. Kirkon lämmitysjärjestelmä vaihtuu kaukolämmöksi. Arvioitu kirkon avaaminen tapahtuisi keväällä 2027.
Espoon 550 hengen tuomiokirkko on kahden seurakunnan kotikirkko, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingenin. Korjauksen aikana kirkolliset toimitukset on siirretty muihin Espoon seurakuntien tiloihin. Ne pariskunnat, jotka kaipaavat vihkiseremoniaan vanhan ajan tunnelmaa, ovat varanneet tilat muista pääkaupunkiseudun vanhoista kirkoista.
Espoon kirkkoa kutsuttiin vuoteen 2004 asti Espoon vanhaksi kirkoksi, mutta nimi vaihtui kirkolliskokouksen päätöksellä Espoon tuomiokirkoksi. Samalla vanhan kirkon kirkkoherrasta tuli tuomiorovasti ja Kanta-Espoon seurakunnasta tuli Espoon tuomiokirkkoseurakunta.
ESPOON TUOMIOKIRKKO
Osoite: Kirkkopuisto 5, Espoo.
