EURAJOKI / SATAKUNTA – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Toukokuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 2025 vietettiin merkittävää päivää Eurajoella. Piispa Mari Leppänenkin oli paikalla. Hänen kunniatehtävänään oli peruskorjatun Eurajoen kirkon uudelleen vihkiminen käyttöönsä.
Kyse ei ollut ihan pienestä peruskorjauksesta. Tai ehkä aluksi näin otaksuttiin. Kuntotutkimuksessa kuitenkin selvisi, että yli 200-vuotinen puukirkko tarvitsee perusteellisen kunnostuksen. Kirkkoa oli toki korjailtu sen olemassaolonsa aikana jo useampaan kertaan, mutta nyt edessä oli kolmen miljoonan euron remontti.
Peruskorjauksen myötä kirkko sai uudet salaojat. Lattia uusittiin, katto pellitettiin ja kirkko maalattiin sekä sisältä että ulkoa. Värimaailma muuttui hieman, sillä kirkon alkuperäisiä värejä palautettiin.
Seurakunnan arki muuttuu myös Eurajoella. Kirkossa kävijöiden määrän vähentyessä kirkon sisätiloja voidaan suunnitella monipuolisempaan käyttöön. Ajatus ei ole poikkeuksellinen, sillä samanlaiseen ratkaisuun on päädytty muuallakin.
Eurajoella kirkon sisätilojen toiminnallisuutta lisättiin poistamalla kirkkosalin takaosasta penkkejä. Näin on saatu tilaa viihtyisälle kahvittelutilalle ja lasten leikkipaikalle. Kahdenkeskisille keskusteluille on tehty oma äänieristetty tila.
Eurajoen kirkko on nimetty Ruotsin kuninkaan Kustaa Aadolfin mukaan. Kun kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1803 oli sopivasti kyseisen kuninkaan muistopäivä. Kirkon piirustukset laadittiin Tukholman yli-intendentinkonttorissa. Eurajoen kirkko olikin viimeisiä Ruotsin puolella suunniteltuja maamme kirkkoja, sillä Suomen oma intendentinkonttori perustettiin pian Eurajoen kirkon rakentamisen jälkeen.
Uuden kirkon sijaintipaikka oli selviö. Se rakennettiin samalle paikalle, missä sijaitsi edellinenkin kirkko. Itse asiassa Kustaa Aadolfin kirkko on jo Eurajoen neljäs kirkko. Edeltäjät olivat kaikki huonokuntoisina purettu uudemman tieltä.
Osa maamme 1800-luvun kirkot rakennettiin kivestä, mutta Eurajoella päädyttiin pitkän harkinnan jälkeen rakentaa kirkko edelleen hirsistä. Puukirkko tuli halvemmaksi ja sen rakentamiseen tarvittava työvoima saatiin omasta kylästä. Kivikirkko vaati aina enemmän erikoisosaamista. Savinen maaperä lähellä jokea suosi myös kevyemmän puukirkon rakentamista. Kiviä tarvittiin kuitenkin puukirkon perustuksiin.
Kirkon rakentajaksi tuli tunnettu kirkonrakentaja Mikael Piimänen (1748-1820), joka isänsä Antti Piimäsen (1712-1775) kanssa yhdessä ja erikseen rakensivat useita puukirkkoja sekä kellotapuleita Lounais-Suomen alueella.
Eurajoellakin kirkon rakentaminen oli kyläläisten yhteinen ponnistus. Tarvittava puutavara saatiin lähimetsistä ja se siirrettiin talven aikana hevosilla rakennuspaikalle. Itse rakentaminen tapahtui kesäkuukausien aikana.
Eurajoen puukirkosta tuli tornillinen, erivartinen ristikirkko, jossa oli tilaa 650 seurakuntalaiselle. Siitä tuli valmistuessaan sen aikaisen kirkonkylän komein rakennus. Nykyisin Kirkkomäki on jäänyt hautausmaineen taajaan rakennetun kyläkeskuksen talojen ympäröimäksi.
Kirkko ehti olla useamman vuoden maalaamaton. Myöhemmin ulkoseinien väri on ajan myötä vaihdellut. Tiedetään kirkon olleen joskus punainenkin. Muuten väri on vaihdellut keltaisen eri sävyissä. Nykyinen kirkkaan keltainen väri palauttaa ulkoasun sellaiseksi, millainen se oli aikoinaankin.
Tiedetään myös, että kirkon sisätilat ovat olleet erilaiset kuin nykyisin. Nykyilme vaaleine värisävyineen on hillitty. Yllä on valkoiseksi maalattu holvikatto. Pyörökaari-ikkunoista tulee runsaasti valoa sisälle. Tuntemattomaksi jääneen taiteilijan alttaritaulukin on pelkistetty.
Urut ovat Kangasalan urkutehtaan rakentamat vuodelta 1970, mutta nykyiset on rakentanut Urkurakentamo Martti Porthan Oy vuonna 2020. Urkujen vanha julkisivu on säilytetty. Kirkon alkuperäiset 1800-luvun lopun urut teki kuuluisa Jens Zachariassen (1839-1902), joka oli tanskalaissyntyinen mestari. Hän teki urut moneen muuhunkin maamme kirkkoon.
Kirkon hautausmaalla olevan Sankarivainajien muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Jaakko Paatela (1922-1989) ja toteuttanut kuvanveistäjä Jyrki Sailo (1913-1980). Heistä Paatelo on suunnitellut muun muassa Meilahden sairaalan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan. Eurajoen ohella Sailon tekemä sankaripatsas löytyy Raision kirkon sankarihautausmaalta.
Eurajoen hautausmaalle on pystytetty myös Karjalaan jääneiden ja menneiden sukupolvien muistomerkit.
Kustaa Aadolfin kirkko on Eurajoen seurakunnan pääkirkko. Muut kirkkorakennukset ovat Irjanteen kirkko ja vuonna 2017 Eurajokeen liitetyllä Luvialla sijaitseva Luvian kirkko.
EURAJOEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 8, Eurajoki.
