LUVIA / SATAKUNTA – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Arkkitehti Josef Stenbäck (1854-1929) on ollut Suomen tuotteliaimpia kirkkoarkkitehtejä.Pappissuvusta tullut Stenbäck on suunnitellut yli 30 kotimaista kirkkorakennusta. Osa uran alkukauden kirkoista oli uusgoottilaisia puukirkkoja, osa myöhemmin valmistuneita kansallisromanttisia kivikirk
koja, kuten Luvian, Pyhärannan ja Karunan kirkot sekä Juseliuksen mausoleumi Porissa.
Kirkkojen lisäksi hän piirsi myös useita muita rakennuksia, kuten asuintaloja, huviloita, kouluja, tehtaita ja vanhainkoteja.
Luvian vuonna 1910 valmistunut kansallisromanttinen kivikirkko on Stenbäckin tuttua tuotantoa. Ristinmallisen kirkon materiaalina on käytetty Luvialta louhittua punaista hiekkakiveä, joka on muualla julkisivumateriaalina melko harvinainen. Luvian kirkko rakennettiin käytännössä kokonaan käsityönä.
Maamme kansallisromanttinen tyylisuunta kehittyi 1900-luvun alussa Euroopasta Suomeen tulleesta jugendista. Tyylisuuntana kansallisromantiikka näkyi niin musiikissa, taiteessa kuin arkkitehtuurissakin. 1900-luvun alun arkkitehdit ottivat virikkeitä keskiajasta. Tutut linnojen tornit ja erilaiset ulokkeet sopivat kansallisromanttisten kirkkojenkin ulkoasuun.
1900-luvun alun kivikirkot ovat komeita ja koristeellisia ulkopuolelta, mutta sitä samaa ne ovat myös sisäpuolelta. Luvialla päädyttiin kuitenkin 1960-luvun kunnostustöissä peittämään seinä- ja kattokoristemaalaukset valkoisella rappauksella.
Koristeellisia yksityiskohtia, kuten saarnastuoli ja alttarikaiteet, nykyaikaistettiin. Korkeuksiin kohonnut katoksellinen saarnastuoli korvattiin matalalla puhujakorokkeella. Alkuperäinen suorakulmainen alttarikaide korvattiin kaarevalla kaiteella.
Kirkkosalin pelkistettyyn vaaleansävyiseen sisätilaan asennettiin Tapio Wirkkalan suunnittelemat nykyaikaiset messinkikruunut. Alttariseinällä vanha seinäkello on pysynyt alkuperäisellä paikallaan.
1860-luvun peruskorjauksessa pyrittiin selkeyttämään ja pelkistämään kirkkotilaa. Ilmeisesti Stenbäckin jugendtyylisiä yksityiskohtia pidettiin liian koristeellisina.
Vaikka alkuperäisyyttä ei ole palautettu, on Luvian kirkko sisätiloiltaan yhä tyylikkään kaunis. Kansallisromantiikka on vieläkin aistittavissa. Arkkitehti Ilmari Launiksen maalaama alttaritaulu Jeesus ilmestyy opetuslapsille Genesaretjärven rannalla on vuodelta 1912. Launis koristeli Luvian kirkon ohella useita maamme kirkkoja jugend-aiheisillä töillään.
Luvian kirkon arvokkaimmat esineet ovat edellisistä kirkoista talteen otetut keskiaikaiset neljä puuveistosta. Pyhää Olavia esittävän veistoksen oletetaan olevan peräti 1400-luvun alusta. 1400-luvulta ovat myös Luvian madonna ja Pyhä Anna. Kärsimysten mies -niminen veistos on 1500-luvun alusta.
Kirkko sai valmistuessaan Kangasalan urkutehtaan urut. 1950-luvun lopulla urut siirrettiin kirkon kuoriparvelta takalehterille. Nykyiset on saman tehtaan valmistamat, mutta ne on siirretty Luvialle, kun Vantaan Korson kirkko uudistettiin 2000-luvun alussa.
Myös kirkon kattokruunut ovat kierrätystavaraa. 1700-luvun 12-haarainen kattokruunu on tuotu rajan taakse jääneestä Karjalasta. Vielä komeampi 24-haarainen kruunu oli jo edellisessä Luvian kirkossa. Arkkitehti Stenbäckin suunnittelemia alkuperäisiä puukruunuja säilytetään sivulehterillä.
Kirkkotarhan reunaan tehtiin kiviaita rautaportteineen ja näyttävine portinpilareineen.
Meren läheisyydessä yhä sijaitseva Luvian kunta perustettiin vuonna 1879. Hieman myöhemmin paikallinen Luvian kappeliseurakuntakin itsenäistyi Eurajoen seurakunnasta. Ympyrä sulkeutui vuonna 2017, kun Luvian kunta liitettiin Eurajokeen ja Luvian seurakunnasta tuli jälleen Eurajoen kappeliseurakunta.
Luvian Tuomas Ravoniuksen vuonna 1745 rakentama vanha puukirkko sijaitsi hautausmaan kupeessa muutaman sadan metrin päässä nykyisestä kirkosta. Uuden kirkon valmistuttua vanha puukirkko purettiin, mutta sen hirsistä rakennettiin nykyinen kappeli. Se valmistui vuonna 1912.
Punainen kappelirakennus ei ole vain siunauskappeli, vaan sitä käytetään nykyisin seurakunnan eri tilaisuuksiin.
Hautausmaalla on arkkitehti Mikael Nordenswanin (1904-1986) suunnittelema sankarimuistomerkki. Itse kaunis sankarihautausmaa on saman arkkitehdin suunnittelema. Vapaussodan muistomerkki on kivenhakkaaja Toivo Kivekkään suunnittelema ja tekemä.
LUVIAN KIRKKO
Osoite: Luvian kirkkotie 14, Luvia (Eurajoki).
