LÄNGELMÄKI / PIRKANMAA – Längelmäen kunta lakkasi olemasta vuonna 2007. Asukasluku lähti laskuun sotavuosien jälkeen, kunnes ennen lakkautusta Längelmäki oli eräs Pirkanmaan pienemmistä kunnista. Kunta jaettiin kahtia niin, että osa alueesta liitettiin Oriveden kaupunkiin ja osa Jämsän kaupunkiin.
Längelmäen entinen kuntakeskus Länkipohja liitettiin Jämsään, mutta paikallinen kirkko siirtyi Oriveden alueelle. Längelmäen 1600-luvulla perustettu seurakunta oli ennen itsenäistymistään Oriveden kappeli. 2000-luvun kuntaliitoksen myötä seurakunnan osalta ympyrä sulkeutui, kun Längelmäen seurakunta liitettiin osaksi Oriveden seurakuntaa.
Hallinnollisista liitoksista huolimatta Längelmäen kirkko Hakosalmen kylässä jatkaa elämää entiseen malliin. Se sijaitsee hieman syrjäisessä paikassa, kymmenen kilometrin päässä Länkipohjasta. Kirkko jäi sivuun, kun rautatien tulon myötä Länkipohjasta muodostui Längelmäen kunnan keskustaajama.
1700-luvulla Längelmäen seurakunta tarvitsi uuden ja isomman kirkon. Elettiin Ruotsin vallan aikaa, jolloin lupa uuden kirkon rakentamiseen piti anoa tuomiokapitulilta ja kirkon piirustukset piti hyväksyttää Tukholman yli-intendentinvirastossa. Lopullinen päätösvalta oli Ruotsin kuninkaalla. Jälkimmäinen, kuningas Aadolf Fredrik, puuttuikin tilanteeseen, sillä längelmäkeläiset kiistelivät kovasti uuden kirkon sijaintipaikasta.
Kirkon tuleva rakentaja oli jo tiedossa, sillä valinta oli helppo. Tehtävä annettiin oman kylän miehelle, kirvesmies Antti Piimäselle (1712-1775), joka oli oman aikakauden eräs tunnetuimmista kirkon rakentajista Suomessa. Piimänen muutti nuorena miehenä Längelmäeltä Turkuun kirvesmiesoppiin erikoistuen kirkkojen ja kellotapulien rakentamiseen.
Isä Antti Piimänen rakensi kirkkoja myös yhdessä poikansa Mikael Piimäsen kanssa. Jälkimmäinen jatkoi isän voimien hiipuessa kirkonrakentamisen perinteitä.
Antti Piimänen kehitti niin sanotun lounaissuomalaisen itälänsi-suuntaan rakennetun pitkäkirkon, josta monet muutkin kirkonrakentajat ottivat mallia. 1800-luvulla seurakuntien jäsenmäärien kasvaessa lisätilaa saatiin, kun pitkäkirkko muutettiin ristikirkoksi.
Riita uuden Längelmäen kirkon paikasta oli kiivas. Osa kannatti nykyistä paikkaa, Hakosalmea, mutta osa vastusti. Lopulta kuningaskin puolsi Hakosalmea, tosin kirkko oli jo siinä vaiheessa puolivalmis. Usein, kun tarvittavat luvat ja päätökset Ruotsin puolelta viivästyivät, Suomessa aloitettiin kirkon rakentaminen ilman lupaa. Nuhteita tuli, mutta lopulta luvatta rakennettuja kirkkoja ei koskaan purettu.
Antti Piimäsen rakentama Längelmäen kirkko valmistui vuonna 1772. Siitä tuli perinteinen puinen pitkäkirkko, jonka eteläpuolen siipiosaan tuli toinen sisäänkäynti. Pohjoispuolen siipeen tuli sakasti. Länsipäätyyn tehtiin kellotorni, jonka sipulikupoli antaa rakennukselle barokkiajan tyyliä.
Niistä ajoista, kun Piimänen totesi rakentamansa kirkon olevan valmis, on kulunut reilusti pari vuosisataa. Niinpä Längelmäen kirkkokin on kokenut muutoksia. Alkuperäinen pohjoispuolen sakasti otettiin seurakuntalaisten käyttöön ja uusi sakasti rakennettiin runkohuoneen itäpäätyyn alttariseinän taakse.
Näkyvä muutos on ollut myös julkisivun väri. Punamullalla aloitettiin, kunnes päädyttiin nykyiseen keltaiseen väriin.
Tynnyriholvatun ja niukasti koristellun kirkkosalin alttaritaulu on vaihdettu jo kolmasti. Ensimmäinen 1700-luvun Viimeinen tuomio ehkä katsottiin sanomaltaan ja paholaisen kuvitukseltaan liian rajuksi. Tilalle hankittiin perinteinen taulu, joka kuvasi Kristusta ristillä.
Kolmas eli viimeisin alttaritaulu hankittiin 1800-luvun lopulla. Sen on maalannut suosittu taidemaalari Felix Frang (1862-1932), joka tunnetaan useista tekemistään alttaritauluistaan. Längelmäen kirkon tummien pylväiden rajaama alttaritaulu kuuluu vaatimattomasti eläneen Frangin varhaistuotantoon.
Längelmäen vanhan hautausmaan sankarimuistomerkin on suunnitellut arkkitehti Einari Teräsvirta. Hautausmaalla on parisensataa talvi- ja jatkosodissa kaatunutta paikallista vainajaa. Määrä on suuri, sillä Längelmäeltä lähtijöistä joka kolmas kaatui sodissa.
LÄNGELMÄEN KIRKKO
Osoite: Längelmäen kirkkotie 565, Längelmäki (Orivesi).
