LUOPIOINEN / PIRKANMAA – Luopioisten kotiseutumuseon vieressä sijaitseva komea puinen ristikirkko suorastaan houkuttelee astumaan sisäpuolelle. Vielä 1860-luvulle asti Luopioinen oli osa Hauhon pitäjää. 1800-luvun lopulla Luopioinen muodosti oman kirkkoherrakunnan.
Pälkäneen ja Luopioisten kuntien liittyessä yhteen vuonna 2007 myös seurakunnat yhdistyivät. Luopioisten kirkkoherran virka muuttui kappalaisen viraksi. Organisaatiomuutoksista huolimatta Luopioisten arvokas kirkko on kappeliseurakuntalaisille entistä tärkeämpi.
Runsaan 2 000 asukkaan taajaman asukkaille 800 istumapaikan kirkossa riittää tilaa. Tosin Luopioinen on niitä paikkakuntia Suomessa, jonka asukasluku moninkertaistuu kesällä. Mökkiläiset tuovat oman mausteensa kunnan arkeen.
Luopiossa nykyisen kirkon rakentamisen lähtökohta oli perin tuttu. Edellinen kirkko paloi vuonna 1806. Siitä ei jäänyt jälkipolville juuri muuta kuin lukko ja oven saranat. Uusi, Luopioisten kolmas kirkko, oli saatava tilalle.
Siihen aikaan Luopioinen oli Hauhon kappeli. Emäseurakunnan kirkkoherra Ivar Wallenius tiedetään olleen kirkkohankkeen innokas puuhamies ja puolestapuhuja. Aikakausi toi mukanaan omat haasteensa, sillä samanaikaisesti valta vaihtui Suomessa. Vuosisatoja kestänyt Ruotsin aika päättyi ja maassamme siirryttiin Venäjän keisarivallan alaisuuteen. Hallinto ja virkamiehet menivät uusiksi.
Aikaisemmin kirkon piirustukset laadittiin tai ainakin piti hyväksyttää Tukholman yli-intendentinvirastossa. Vallanvaihdoksen myötä autonomian aikana Yleisten rakennusten intendentinkonttori valvoi julkista rakentamista. Luopioisten kirkon lopulliset piirustukset laati viraston arkkitehti Anton Arppe (1789-1862). Itse rakentamisesta vastasi tunnettu kirkonrakentaja Matti Åkergren (1752-1839).
Luopioisten puinen ristikirkko valmistui vuonna 1813 ja se sai nimekseen Kristuksen kirkastuksen kirkko. Aluksi, kuten siihen aikaan tapana oli, hirret olivat maalaamattomina näkyvissä. Vasta vuonna 1831 laudoitettu ulkopinta sai punaisen värin, joka oli kirkkojen muotiväri. Sen jälkeen Luopioisten kirkon väri on vaihtunut useasti. Nyt se on keltainen.
Kirkon 1840-luvun kaksiosaisen alttaritaulun on maalannut paikallinen Viktor Bosin, joka on jäänyt jälkipolville tuntemattomaksi. Hän kuitenkin itse lahjoitti teoksensa Luopioisten kirkolle. Värikkäästi maalatut taulut esittävät Jeesuksen ristiltä ottamista ja pyhää ehtoollista. Teoksissa on jotain tuttua, sillä Bosin käytti mallinaan suurten mestareiden, Rubensin ja Leonardo Da Vincin, maalauksia.
Raamatussa kerrotaan, miten Jerusalemin temppelin väliverho repeytyi Jeesuksen kuollessa. Vain ylimmäinen pappi saattoi mennä väliverhon erottamaan tilaan. Verho erotti temppelin alueista, jotka oli varattu tavallisten ihmisten käyttöön. Temppelin väliverhon repeytymisellä kahtia, ylhäältä alas asti, on symbolinen merkitys. Luopioisten kirkossa alttaria reunustavat maalatut verhot kuvaavat temppelin esirippua. Verhot ovat suosittu koristeaihe saman ajan kirkoissa.
Jos alttarimaalauksen tekijä Bosin saattaa kuulostaa vieraalta, sitä tutumpi nimi on kuvataiteilija Antti Salmenlinna (1897-1968), joka on suunnitellut useiden kirkkojen sisustukset tekemällä koriste- ja lasimaalauksia. Salmenlinna on suunnitellut muun muassa Suomen Poliisin miekkatunnuksen.
Luopioisten kirkossa hän koristeli saarnastuolin, lehtereiden ja katon maalaukset vuonna 1939. Saarnastuolia koristavat evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Lehterien kaiteissa on kahdentoista apostolia kuvaavat maalaukset. Katossa on enkelihahmot.
Kirkon lehtereillä sijaitseva kirkkomuseo ei ole suuri, mutta siellä kannattaa vierailla jo pelkästään harvinaisten puuristien ansiosta. Yli 100 vuotta vanhat hautamuistomerkit ovat säilyneet ajalta, jolloin ei vielä käytetty kivisiä hautakiviä. Useimmista harmaiksi haalistuneista puisista muistomerkeistä nimet ovat jo osin kadonneet.
Käytössä ollutta vanhaa esineistöä on tallennettu kirkkomuseon kokoelmiin. Eräs talteen otettu muisto on kirkon eteiseen sijoitettu häpeäpenkki, mustapenkki, johon rötöksiä tehneet istutettiin kirkonmenojen ajaksi. Mitä suuremman rikkeen teki, sitä korkeammalla joutui istumaan.
Kirkkomuseon seinälle on ripustettu osa purettua paanukattoa. Lisäksi on nähtävänä käytöstä poistettuja kynttelikköjä, virsikirjoja, katekismuksia ja käskykirjeitä. Arvokkaimmat esineet, kuten 1700-luvun messukasukka ja hopeiset öylättirasiat, ovat lukituissa lasivitriineissä.
Tallessa on myös hautajaisissa käytetyt ruumisarkkupaarit ja massiivinen kolehtiarkku. Luopioisten kirkon Kangasalan urkutehtaan urut vuodelta 1890 ovat arvokkaat. 2000-luvulla tehdyn korjaustyön jälkeen urut palautettiin alkuperäiseen asuunsa ja sointiinsa.
LUOPIOISTEN KIRKKO
Osoite: Niementie 2, Luopioinen.
