LOVIISA / UUSIMAA – Jos ei nyt ihan keskellä tietä, niin ainakin aivan sen reunassa. Loviisan kaupungin keskustan kirkko sijaitsee paikassa, jollaista vastaavaa harvoin näkee Suomessa. Ohikulkevat autot etenevät lähes kirkonseinää viistäen. Ympärillä oleva hautausmaa puuttuu kokonaan.
Loviisan uusgoottilaista tyyliä edustava tiilikirkko ei jää ainakaan yhdeltäkään ohikulkijalta huomaamatta.
1800-luvun lopulla uusgoottilaisuus oli muodissa. Punatiilisiä korkeuksiin kohoavia kirkkoja rakennettiin Suomeen useampi. Loviisan kirkon pääarkkitehti Georg Theodor Chiewitz (1815-1862) oli luotettava valinta, sillä juuri hän oli erikoistunut uusgotiikkaa edustavien kirkkojen suunnitteluun.
Loviisan ohella samantyylisiä Chiewitzin kirkkoja rakennettiin Uuteenkaupunkiin, Somerolle ja Poriin. Loviisan kirkko valmistui edellä mainituista kirkoista viimeisimpänä, vuonna 1865.
Kerrotaan, että loviisalaiset pitivät Chiewitzin suunnitelmaa kalliina, tulihan kirkosta poikkeuksellisen komea ja suurikin. Rakennuskustannuksia saatiin pienennettyä, kun iso osa tiilistä tuotiin Loviisan edustalla sijaitsevasta raunioituneesta Svartholman merilinnoituksesta.
Tiiliskiviä ei linnoitussaarelta haettu pelkästään kirkkoa varten, vaan raatihuone ja monet kaupungin kerrostalot on rakennettu hylätyn linnoituksen kivistä. Jälkeenpäin Museovirasto lienee harmitellut erikoista menettelyä.
Loviisan ensimmäinen kirkko oli tuhoutunut kaupungin palossa vuonna 1855, joten tarve uudelle kirkolle oli suuri. Seurakuntalaiset saivat tornillisen ristikirkon. Rakennuksen päädyssä sijaitseva teräväkärkinen kellotorni nousee 54 metrin korkeuteen. Huipulla olevan ristin korkeuskin on nelisen metriä. Kellotornin koristeena on pienet kulmatornit. Kuorin puoleisessa päädyssä on sirompi tornirakennelma.
Myös kirkon vajaa tuhannen istumapaikan avarat ja valoisat sisätilat noudattavat tyylisuunnaltaan uusgotiikkaa. Eräs yksityiskohta poikkeaa suuresti muista kirkoista. Alttaritaulu puuttuu ja sen tilalla on kookas ja varsin näyttävä Kristus-patsas. Se on kipsistä tehty kopio, sillä alkuperäisen on tehnyt Bertel Thorvaldsen (1770-1844).
Kyseessä on maailmankuulu tanskalainen kuvanveistäjä, joka sai oman museonsa Kööpenhaminaan jo vuonna 1848. Alkuperäinen Carraran marmorista tehty Kristus-patsas vuodelta 1839 on Kööpenhaminan Vor Frue Kirkessä. Patsaasta tehtyjä kopioita on ympäri maailmaa. Yksi sellainen löytyy myös Hangon kirkosta.
Palaneesta Loviisan vanhasta kirkosta ehdittiin pelastaa krusifiksi, kello ja lahjoituksena saatu alttaritaulu Kristus Kirkastusvuorella, ja se päätettiin jättää näkyviin myös uuteen tiilikirkkoon. Teoksen on maalannut taidemaalari Berndt Godenhjelm (1799-1881), eräs 1800-luvun maamme tunnetuimmista alttarimaalauksien tekijöistä. Hänen teoksiaan on useissa kirkoissa eri puolella Suomea.
Bruno Tuukkanen (1891-1979) oli arvostettu koristetaiteilija, jonka taitava kädenjälki näkyy useiden kirkkojen maalauksissa ja julkisten tilojen, jopa kerrostalojen seinämaalauksissa aina Eduskuntataloa myöten. Loviisan kirkossa on Tuukkasen maalaus vuodelta 1921.
Kirkon ensimmäiset urut ovat Jens Zachariassenin rakentamat. Urkujen tekijä saapui Tanskasta Suomeen ja ryhtyi rakentamaan urkujaan Uudessakaupungissa. Zachariassenin urkutehdas toimi vuosina 1870-1923 ja valmisti yli 100 urkusoitinta, joista nykyään osa on yhä jäljellä.
Uudemmat urut vuodelta 1970 on tehnyt Urkurakentamo Veikko Virtanen. Yritys on yhä merkittävä kirkkourkujen valmistaja Suomessa. Veikko Virtasen urkuja on muun muassa Turun Tuomiokirkossa ja Helsingin Temppeliaukion kirkossa.
Vuonna 1958 Loviisan seurakunta jaettiin kahtia kielellisin syin. Näin syntyi Loviisan suomalainen seurakunta ruotsalaisen seurakunnan rinnalle. Loviisan kirkko on molempien kotikirkko. Nykyään suomenkieliset seurakunnat muodostavat Agricolan suomalaisen seurakunnan ja ruotsinkieliset vastaavasti Agricola svenska församlingin.
Vuonna 2011 Loviisan kirkko sai erikoista julkisuutta aina ulkomaita myöten. Syynä oli kirkonpenkkeihin jääneet pyllynkuvat. Penkit oli maalattu pellavapuuöljyllä, mutta penkit eivät ehtineet kuivua ennen kirkon täyttänyttä kirkkokonserttia. Konserttiin saapuneiden vaatteet tahriintuivat ja penkkeihin jäi 373 pyllynkuvaa.
Osa halusi säästää muistona edes osan pyllynkuvista, mutta penkit maalattiin kokonaan uudestaan. Jäljelle jäi vain hauska tarina, miten Loviisa sai julkisutta suuresti, sillä erikoinen uutinen pyllynkuvista levisi maailmalle.
LOVIISAN KIRKKO
Osoite: Brandensteininkatu 2, Loviisa.
