LUUMÄKI / ETELÄ-KARJALA – Luumäen kunnan hienoin nähtävyys on kunnostettu Kotkaniemi, presidentti Pehr Evind Svinhufvudin (1861-1944) eli Ukko-Pekan koti. Hän oli koulutukseltaan juristi ja työpaikka oli aluksi Luumäellä. Svinhufvud muutti perheineen Luumäen Kotkaniemeen vuonna 1908.
Svinhufvud toimi Suomen tasavallan kolmantena presidenttinä vuosina 1931-1937. Edustustehtävien päätyttyä hän palasi vakituisesti asumaan Luumäelle. Svinhufvud kuoli kotonaan Kotkaniemessä ja hänet haudattiin Luumäen vanhalle hautausmaalle. Vain Kyösti Kallio on Svinhufvudin ohella haudattu muualle kuin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.
Vierailu Luumäellä ja Kotkaniemessä on täydellinen, jos poikkeaa katsomaan Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin yhteishautaa. Myös Luumäen komea kirkko on jo sellaisenaan hieno nähtävyys, mutta jos ovet ovat avoinna kannattaa poiketa sisälle.
Luumäellä on ollut useampi kirkkosukupolvi. Luumäki sijaitsi aikoinaan lähellä valtakunnan rajaa. Niinpä paikalliset ovat saaneet kärsiä venäläisten joukkojen ryöstelyistä ja tihutöistä 1700-luvun iso- ja pikkuvihan aikana. Edelliset kirkot kävivät ajan myötä myös ahtaiksi ja huonokuntoisiksi.
Nykyistä kirkkoa edeltävä 1700-luvulla rakennettu kirkko ja kellotapuli tuhoutuivat tulipalossa 1839. Uutta ja isompaa kirkkoa varten oli hankittu luvat ja piirustukset jo ennen vanhan kirkon tuhoutumista tulipalossa. Suunnitelmat tilattiin valtion Intendentinkonttorista, joka vastasi Venäjän vallan aikana julkisten rakennusten piirustuksista. Arkkitehti Carl Ludvig Engel oli siinä vaiheessa kyseisen viraston johtaja ja vallitseva muoti oli empire.
Luumäen kirkon suunnittelijaksi mainitaan Engelin alainen arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Kyseessä on kuitenkin kopio Alajärven kirkosta, jonka arkkitehti Engel oli suunnitellut jo aikaisemmin.
Luumäen kirkosta tuli muodinmukainen, empiretyylinen sisäviisteinen ristikirkko. Keskellä korkeuksiin nousee kahdeksankulmainen torniosa, attika. Sen jatkeena on vielä Engelin kirkoille tyypillinen kupoli, laterniini.
Kirkkoa peruskorjattiin 1900-luvun alussa Ilmari Launiksen suunnitelmien pohjalta. Kirkon nykyisessä ilmeessä näkyy hänen kädenjälkensä. Esimerkiksi ulkopintaa kiertää vinoristeistä muodostuva nauha. Sama teema toistuu myös kirkkosalin puolella.
Tamperelainen taiteilija ja piirustuksenopettaja Martta Halminen (1890-1983) tunnetaan kirkkoihin maalaamistaan alttaritauluista. Luumäen (Jeesus ristillä) ohella sellainen löytyy muun muassa Pihtiputaan ja Punkaharjun kirkoista.
Kirkon urut on Kangasalan urkutehtaan tuotantoa vuodelta 1908.
Tilavassa Luumäen kirkossa on tuhat istumapaikkaa, joten tilaa riittää jokaiselle kirkkoon tulevalle seurakuntalaiselle.
Sankarihautausmaa ja Sankaripatsas on muotoilija ja kuvanveistäjä Tapio Wirkkalan suunnittelema. Muistomerkki kuvaa vartiosotilasta talvisota-asussa. Vapaussodan muistomerkki on Tapio Wirkkalan isän, Ilmari Wirkkalan suunnittelema.
Luumäen kunta ja Luumäen seurakunta ovat yhtä itsenäisiä.
LUUMÄEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 2, Uro.
