HARTOLA / PÄIJÄT-HÄME – Ei ihan oikea kuningaskunta, mutta Hartolaa voidaan kai kutsua Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi, ainakin hartolalaisten itsensä mielestä. Onhan kunnan vaakunassakin kuninkaalle kuuluva kruunu.
Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1784. Sille tuli nimeksi tulevan kuninkaan nimi Gustav Adolfs. Nimi on säilynyt Hartolan ruotsinkielisenä nimenä.
Hartolassa on ollut useampi kirkkosukupolvi. Edeltäjistä ei ole jäljellä kuin muistokivi ja nykyiseen kirkkoon siirretyt urut ja alttaritaulu. Jälkimmäinen ei ole kuitenkaan nykykirkossa, vaan se on Hartolan seurakuntatalossa.
Hartolan vanha puinen ristikirkko ”purettiin” vuonna 1928. Sitä ennen vuonna 1913 valmistunut kivikirkko oli jo käytössä. Vanha jäi ensin tyhjäksi, mutta se lahjoitettiin naapurikuntaan Pertunmaalle. Siellä sen hirsiä käytettiin uudestaan. Myös saarnastuoli lähti samalle reissulle. Vanhan kirkon paikalla on nyt kuusi metriä korkea muistomerkki, jonka on suunnitellut arkkitehti Ilmari Wirkkala.
Nykyisen graniittikirkon suunnittelija on Suomen tuotteliain kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck (1854-1929). Papin poika Josef Stenbäck oli oman aikakauden eräs arvostetuimmista kirkkoarkkitehdeistä. Hän vastasi 35 rakennetun kirkon piirustuksista.
Hartolan kivikirkko on tyyliltään vahvasti kansallisromantiikkaa.
Hartolan kirkosta käytetään nimitystä saarnakirkko. Sillä tarkoitetaan tilaa, jossa kirkkosali on lyhyt, mutta leveä. Tavoite on, että jokaisella seurakuntalaisella olisi hyvä näkyvyys ja kuuluvuus saarnastuoliin.
Varsinainen alttaritaulu puuttuu, mutta sen paikalla on arkkitehti Stenbäckin suunnittelema lasimosaiikki-ikkuna, johon Jeesus on kuvattuna ristillä ympärillään kaksi enkeliä.
Alkuperäiset urut vuodelta 1914 ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat.
Arkkitehti Stenbäck suosi kivikirkkoja, koska hän piti niitä ikuisina. Useita Stenbäckin kirkkoja on kuitenkin jouduttu kunnostamaan kosteus- ja sisäilmaongelmien takia. Näin myös Hartolassa. Vuotava katto on mennyt uusiksi. Nyt kirkossa on kuparikatto.
Eräs hienoimmista yksityiskohdista on kirkon salmiakkikuvioinen lattia. Hartolassa tehtiin vuonna 2013 entisöintitöitä ja siinä yhteydessä alkuperäinen punaharmaa mosaiikki palautettiin kirkon kuorin alueelle. Lopputulos on tyylikäs.
Kuoriosan yllä riippuu arvokas messinkinen kattokruunu, joka oli jo Hartolan vanhassa puukirkossa. Tämäkin siirtyi nykyiselle paikalleen vuoden 2013 entisöinnin yhteydessä. Kirkkosalin muut kansallisromanttiseen tyyliin sopivat valaisimet on suunnitellut arkkitehti Stenbäck.
Sankarihautausmaan suunnitteli arkkitehti Risto Sammalkorpi ja sankaripatsaan Seisova sotilas suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Konttinen.
HARTOLAN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 23, Artjärvi (Orimattila).
