HAMINA / KYMENLAAKSO – Haminan keskustassa sijaitsevassa empiretyylisessä Johanneksen kirkossa näkyy arkkitehti Carl Ludvig Engelin tuttua kädenjälkeä. Kyseessä on saksalaissyntyinen arkkitehti, joka vaikutti 1800-luvulla monen suomalaisen kaupungin asemakaavaan ja yksittäisiin rakennuksiin.
Ollessaan Suomen Intendentinkonttorin pääarkkitehti, hänellä oli iso valta vaikuttaa julkisten rakennusten ulkonäköön. Arkkitehti Engelin kaudella intendentinkonttorissa laadittiin yhteensä 51 kirkon suunnitelmat.
Johanneksen kirkko sijaitsee keskeisellä paikalla Haminan Raatihuoneentorin kupeessa. Vastapäätä on 1700-luvun lopulla valmistunut koristeellinen raatihuone.
Uuden kirkon sijaintipaikka ei ollut itsestäänselvyys. Haminan aikaisempi ruotsinkielisen seurakunnan luterilainen Elisabetin kirkko oli tuhoutunut vuoden 1821 suuressa Haminan tulipalossa. Venäjän keisarin määräyksellä samalle tontille piti rakentaa nykyinen ortodoksinen Pietari-Paavalin kirkko. Luterilainen seurakunta saisi etsiä kirkolleen uutta tonttia. Suomenkieliset kokoontuivat Vehkalahden kirkossa.
Sopiva tyhjä tontti löytyi läheltä, Raatihuoneentorin pohjoisreunalta. Samalla paikalla oli ollut aikoinaan komendantin virka-asunto, jossa oli allekirjoitettu historiallinen Ruotsin ja Venäjän välinen Haminan sopimus. Ruotsi luovutti Venäjälle koko Suomen vuonna 1809.
Haminan luterilainen seurakunta laati anomuksen tontin saamiseksi kirkkoaan varten. Olihan se vielä ehkä parempikin kuin edellisen kirkon tontti. Anomus hyväksyttiin ja vuonna 1939 aloitettiin rakentaminen.
Johanneksen kirkko valmistui vuonna 1843. Kirkko vihittiin juhannuspäivänä, kuten on ollut usein tapana, kun kirkko on saanut nimensä Johannes Kastajan mukaan.
Arkkitehti Engelin suosima uusklassinen arkkitehtuuri oli siihen aikaan muodissa. Vaikutteita otettiin antiikin Kreikan ja Rooman rakennustaiteesta. Niinpä tiilestä tehty Haminan Johanneksen torniton pitkäkirkko vaikuttaa pylväineen ja päätykolmioineen kreikkalaiselta temppeliltä. Pinta rapattiin ja maalattiin aluksi keltaiseksi.
Kirkko valmistui Engelin kuoleman jälkeen, eikä arkkitehti ehtinyt nähdä kirkkoa valmiina.
Kirkkosali on yksilaivainen. Sen molemmin puolin on doorilaisten pylväitten päällä lehterit. Kirkon komistus on saarnipuiset yhtenäinen alttari, alttarikaide ja alttaritaulu. Harvemmin empirekirkossa on käytetty yhtä paljon puuta. Alttarin yllä keskellä on kullattu puoliympyrän muotoinen auringonkehrä. Näyttävän kokonaisuuden täydentää myös saarnista tehty kahdeksankulmainen saarnastuoli.
Palaneesta kirkosta ehdittiin pelastamaan vain kirkkoastiat, puvut ja kynttiläkruunut. Yhdessä kattokruunussa on koristeena Venäjän keisarin kaksipäinen kotka.
Uuteen kirkkoon saatiin paljon esineistöä lahjoituksina. Esimerkiksi kauppias Andreas Kreander maksoi alttaritaulun. Kaksiosainen teos tilattiin taidemaalari Berndt Godenhjelmilta. Hän maalasi alttaritauluja useisiin Suomen kirkkoihin.
Haminan kirkon alttarimaalaus esittää Kristuksen ylösnousemusta. Alttaritaulun alla on jäljennös Leonardo da Vincin Pyhä ehtoollisesta.
Eräs Johanneksen kirkon erikoisuus on kirkkolaiva, joka on peräisin rajan takaa Koiviston kirkosta.
Kirkkopuistossa sijaitsevan sankarihautausmaan muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Veikko Leisten. Kirkkopuistossa on myös Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
Suomenkielisen kaupunkiväestön kasvaessa Johanneksen kirkossa ryhdyttiin pitämään myös suomenkielisiä jumalanpalveluksia. Kirkko toimi vuoteen 2004 Haminan seurakunnan pääkirkkona. Haminan ja Vehkalahden seurakuntien yhdistyttyä vuonna 2004 tuli lähellä Johanneksen kirkkoa sijaitsevasta Vehkalahden Marian kirkosta yhdistyneen seurakunnan pääkirkko.
JOHANNEKSEN KIRKKO
Osoite: Raatihuoneentori 10, Hamina.
