HEINOLA / PÄIJÄT-HÄME – Heinolan kirkko kahdeksankulmainen rakennus korkeine aumakattoineen on nähtävyys jo ulkopuolelta. Erikoinen arkkitehtoninen ratkaisu on Suomessa hyvin poikkeuksellinen. Tutustuminen kirkkosaliin ja sen mosaiikki-ikkunoihin tekee vierailusta täydellisen.
Vuonna 1811 valmistuneen kirkon historiaan liittyy useita tunnettuja kirkonrakentajia, taidemaalareita ja arkkitehtejä. Valtakin ehti Suomessa vaihtua ennen kuin kirkko oli valmis. Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolfin aikana aloitettiin ja valmiiksi saatiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n aikana.
Kirkon rakentaja oli ruoveteläinen Mats Åkergren (1752-1839), joka oli aikakautensa tunnetuimpia kirkonrakentajia. Åkergrenin tehtävänä oli rakentamisen ohella ennen kaikkea valvoa itse rakentamista. Apunaan hänellä oli kirvesmiestaitoisia kylän miehiä. Puukirkon rakentaminen oli aina koko kylän yhteinen hanke.
Viereinen kellotapuli kellotauluineen on arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Hän toimi Intendentinkonttorin johtajana. Virasto valvoi julkista rakentamista Suomessa.
1920-luvulla kirkossa tehtiin isompia korjauksia. Niistä vastasi arkkitehti Josef Stenbäck. Myöhemminkin kirkkoa on kunnostettu.
Heinolan kirkossa on poikkeuksellisesti kaksi alttaritaulua, Ristintie ja Ylösnousemus, vieläpä samalta vuodelta 1863. Molemmat ovat taidemaalari Robert Ekmanin maalaamia. Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa koulutuksen saanut taiteilija ja Turun tuomiokirkon kattofreskojen tekijä on ollut eräs maamme arvostetuimmista kirkkomaalareista.
Talvisodan aikana Heinolan kirkkoon osui palopommi. Savu ja noki vaurioittivat Ekmanin maalauksia ja ne piti entisöidä. Samassa yhteydessä molemmat taulut sijoitettiin vierekkäin alttariseinälle nykyisille paikoilleen.
Saarnastuolin koristeena on Elämä on valo -niminen liina. Kirkkotekstiilien suunnittelija on tekstiilitaiteilija Tuulikki Kosonen.
Lasimosaiikki-teoksia on kaksi. Ne eroavat tyyliltään täysin toisistaan. Lahjoituksena vuonna 1925 saatu Vapahtajan syntymä teoksen on valmistanut saksalainen taidestudio K. B. Hof-Glasmalerei F.X. Zettler. Taiteilija Karin Mascitti-Slotten teos vuodelta 1966 kuvaa paikallisten heinolalaisten arkea työnsä äärellä.
Kirkon urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1972.
Heinolan kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät vuonna 1997, jolloin kaupunki- ja maaseurakunta muodostivat seurakuntayhtymän. Vuonna 2007 molemmat seurakunnat lakkautettiin ja syntyi nykyinen Heinolan seurakunta.
Heinolan kahdesta kirkosta Heinolan pitäjänkirkko vuodelta 1755 on vanhempi kuin kaupungin keskustassa sijaitseva kirkko. Pitäjänkirkko kuului Heinolan maalaiskuntaan. Kirkko on ollut sisäilmaongelmien takia pitkään suljettuna.
HEINOLAN KIRKKO
Osoite: Siltakatu 18, Heinola.
