TAMPERE / PIRKANMAA – Tampereen Kalevan kaupunginosaan 1960-luvulla valmistunut Kalevan kirkko jakoi heti mielipiteitä, ja jakaa yhä edelleen. Kiista kirkkojen arkkitehtuurista alkoi 1920-luvulla, kun tyylisuunta muuttui koristeellisesta yksinkertaiseen sekä tuli tavaksi järjestää arkkitehtuurikilpailuja.
1930-luku oli kirkkojen arkkitehtuurikilpailujen menestysaikaa, sillä niihin halusivat osallistua valtakunnan parhaat arkkitehdit.
Syntyi vastakkainen asetelma: perinteisen kirkkoarkkitehtuurin kannattajat vastaan modernin tyylisuuntien edustajat. Kyse on arkkitehtonisesti toistensa vastakohdista. Kalevan tiilestä ja betonista rakennettu Sielujen siilo muistuttaakin toisten mielestä rujoa viljasiiloa. Toiset näkevät sen tunnelmallisena kirkkona, jonka akustiikkakin on erinomainen.
Kalevan seurakunta perustettiin Tampereelle vuonna 1953, mutta oma kirkko puuttui. Niinpä tavaksi tulleen mukaan järjestettiin arkkitehtikilpailu vuonna 1959. Kilpailun voitti arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilä erikoisella ehdotuksellaan Hellitä mäkivyötä, meridiaani. Myös kirkon sisustus on Pietilöiden suunnittelema.
Kalevan kirkko valmistui lopullisesti vuonna 1866. Se ei ole pelkkä kirkko, vaan sitä pidetään myös kokonaistaideteoksena.
Kalevan kirkko oli heidän arkkitehtiuran ensimmäisiä kuuluisaksi tulleita kohteita. Muun muassa paljon myöhemmin vuonna 1986 valmistunut Tampereen kaupungin pääkirjasto Metso on Pietilöiden suunnittelema.
Ilmasta katsottuna Kalevan kirkon pohjakaavassa on vaikutteita kristillisestä symbolista eli kalasta, jota on hyödynnetty myöhemmin muissakin modernin ajan kirkoissa. Koska Kalevan kirkko on eräs Suomen erikoisimmista kirkoista, on siitä tullut myös yksi Tampereen suosituimmista nähtävyyksistä.
Vuotta 1917 ennen rakennetut kirkot ovat kirkkolain mukaan suojeltuja. Nuoremmille kirkoille suojelupäätöstä anotaan erikseen. Kalevan kirkko suojeltiin vuonna 2006. Sitä pidetään Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin hienona esimerkkinä. Vastaavanlaisia, yhtä monumentaalisia kirkkoja ei juurikaan Suomeen enää rakenneta.
Kalevan kirkko sijaitsee Liisankallion kaupunginosassa ympäristöään korkeammalla mäen päällä. Alue päätettiin aikoinaan pitää avoimena. Niinpä kirkko näkyy kookkaana lähimaastoon. Betoninen rakennus valmistui liukuvalutekniikalla, joka oli 1960-luvulla vielä uutta Suomessa.
Alun perin oli tarkoitus, että sisäpinnat laatoitetaan ja ulkopuoli on betonipintainen. Lopulta päädyttiin kuitenkin päinvastaiseen ratkaisuun. Kirkon koko julkisivu on päällystetty vaaleankeltaisilla laatoilla. Museoviraston mukaan rakennuksen ulkoseinien väri on sama kuin valkaisemattomalla pellavalla.
Jos ei tietäisi rakennuksen olevan kirkko, on sitä vaikea edes tunnistaa kirkoksi. Ulkopuolella ei ole ainuttakaan ristiä. Katolla on kuitenkin ristinmuotoinen kellotorni. Sen kelloja soitettiin päivittäin kello kaksitoista. Myöhemmin tapa lopetettiin.
Katedraalimaisen kirkon 30 metrin korkeuteen kohoavat suorakulmattomat sisätilat ovat valoisat ja avarat. Valoa tulee lattiasta kattoon ulottuvista ikkunoista. Niitä on kahdeksantoista eli yhtä monta, kuin rakennuksessa on ulko-ovia. Se mikä ei ole harmaata betonia, on kotimaista mäntyä. Jälkimmäisestä on tehty myös Reima Pietilän suunnittelema alttariveistos Särkynyt ruoko ja alttarin puinen risti. Myös kirkon erikoiseen muotoon tehdyt penkit ovat mäntyä.
Kirkon lattian laskeutuu kohti alttaria mahdollistaen samalla paremman näkyvyyden.
Kirkossa on Kangasalan urkutehtaan urut. Niiden tyylikäs puinen julkisivu on Pietilän suunnittelema.
Tilavan kirkkosalin lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat myös kappeli, sakasti ja seurakunnan tiloja, kuten alakerran seurakuntasali.
Istumapaikkoja on 1 120.
Tampereen seurakuntauudistuksessa vuonna 2014 Kalevan seurakunta lakkautettiin. Tilalle perustettiin uusi Tampereen tuomiokirkkoseurakunta, johon Kalevan lisäksi liitettiin myös Pyynikin seurakunta.
KALEVAN KIRKKO
Osoite: Liisanpuisto 1, Tampere.
