TAMPERE / PIRKANMAA – 1850-luvun puolessavälissä Suomeen saapui kertaustyyli, joka tunnetaan nimellä uusgotiikka. Mallia otettiin myöhäiskeskiajalta. Rakennuksiin haluttiin lisää koristeellisuutta, suippokärkisiä torneja ja ruusuikkunoita. Kivikirkkojen rakennusmateriaaliksi valikoitui punainen tiili.
Yksi tällainen kirkko rakennettiin myös Messukylään. Seurakunnan vanha kirkko alkoi olla siinä kunnossa, että sen korjaamista ei katsottu enää järkeväksi. Helsinkiläisen arkkitehti Theodor Höijerin (1843-1910) suunnittelema suorakaiteen muotoinen päätytornillinen pitkäkirkko valmistui vuonna 1879.
Arkkitehti Höijer tunnetaan paremmin suunnittelemistaan julkisista rakennuksistaan, joita nousi Helsinkiin. Ateneumin taidemuseo on eräs hänen tunnetuimmista töistään. Kirkonsuunnittelijana hän oli poikkeus. Messukylässä alku ei mennyt ihan suunnitellusti, sillä kirkontorni sortui muutaman vuoden kuluttua rakentamisesta. Uusi torni rakennettiin alkuperäistä matalammaksi.
Vastaavanlaisia punatiilikirkkoja nousi Suomeen lukuisia 1800-luvun loppupuoliskolla ja vielä 1900-luvun alussa. Sitten uusgotiikka vaihtui jugendiin, joka Suomessa itsenäistymisen jälkeen sai kansallisromanttisia piirteitä.
Ennen Messukylän kirkkoon sisälle siirtymistä kannattaa ihailla sankarihauta-alueen komeaa pronssiveistosta. Kuvanveistäjä Richard Rautalinin (1891-1943) tekemä kolme metriä korkea Aseveljen vala on koskettavine teksteineen vaikuttava. Jalustallakin on korkeutta lähes kaksi metriä.
Pirkanmaalaisen Rautalinin sankaripatsaita löytyy Messukylän lisäksi Kangasalan, Vesilahden, Kurun ja Länsi-Teiskon hautausmailta. Useita hänen veistoksiaan näkee myös Tampereen keskustassa.
Sisään tullessa ennen kirkkosalia on taiteilija Annukka Laineen Kastetaulu vuodelta 2005. Värikkääseen neliosaiseen teokseen on kuvattu laidoille kaksi enkeliä, Gabriel ja Mikael. Keskellä on kullanvärinen risti ympyrässä ja lentävä valkoinen kyyhky sekä kaksitoista tähteä. Kaiken yläpuolella on teksti Jumala on Sinut nimeltä kutsunut.
Kirkkosaliin tulvii valoa korkeista pyöräkaarikaari-ikkunoista. Yllä on sinertävä lautakatto ja kaikilla kolmella sivuilla on puupilareiden kannattamat lehterit. Kirkkosalin itäpäädyssä on monikulmainen kuori ja sen takana on myös monikulmainen sakasti. Kirkkosali on upea.
Alttaritaulu Kanaanilainen vaimo on kuvataiteilija Alexandra Frosterus-Såltinin (1837-1916) maalaama. Messukylän kirkon maalaus on takuuvarmaa tunnetun naismaalarin tuotantoa, sillä hän oli eräs suosituimmista alttaritaulujen tekijöistä. Frosterus-Såltin maalasi piirustuksenopettajan työnsä ohella kymmenittäin alttarimaalauksia. Hän jäi nuorena leskeksi ja kolmen lapsen yksinhuoltajaksi. Onneksi tilauksia riitti.
Kirkossa on istumapaikkoja vajaa 800.
Messukylä oli aikoinaan Suur-Pirkkalan kappeliseurakunta itsenäistyen 1600-luvulla. Vuonna 1947 Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin. Seurakunta liitettiin heti seuraavana vuonna Tampereen seurakuntaan. Vuonna 2014 perustettiin uusi Messukylän seurakunta, johon siirtyivät myös silloiset Aitolahden sekä Teiskon seurakunnat.
MESSUKYLÄN UUSI KIRKKO
Osoite: Messukylänkatu 54, Tampere.
