TAMPERE / PIRKANMAA – Messukylän vanhan harmaakivikirkon erikoisin nähtävyys on alttarikaiteeseen jääneet rouheat jäljet. Kirkon ollessa hylättynä sitä käytettiin sisällissodan aikana vuonna 1918 sotilaiden majoitukseen ja hevostallina. Alttarikaiteeseen kiinnitetyt hevoset jättivät vierailustaan omat kaluamisjälkensä.
Vanha kirkko jäi pois käytöstä vuonna 1879 uuden kirkon valmistuessa. Siihen aikaan ei vielä osattu riittävästi arvostaa rakennuksen, ei edes kirkon, historiallista arvoa. Messukylän vanha kirkko jäi autiokirkoksi, joka kelpasi hevostallin ohella lukkarin heinäladoksi ja viljavarastoksi.
1900-luvulle tultaessa alkoivat kirkon puheet säilyttämisen puolesta. Kirkkoa päädyttiinkin korjaamaan, mutta vasta 1950-luvulla alkoivat perusteelliset kunnostustyöt. Sen jälkeen kirkko otettiin uudestaan kirkolliseen käyttöön. Nykyisin Tampereen vanhin rakennus on lähinnä kesäisin avoinna ja on käytössä suosittuna vihki- ja kastekirkkona sekä konserttipaikkana.
Messukylä oli alun perin Suur-Pirkkalan kappeliseurakunta. Kyseessä oli siihen aikaan Ylä-Satakuntaan kuuluva muinainen pinta-alaltaan suuri pitäjä. Messukylä erosi omaksi seurakunnakseen vuonna 1636. Oma puinen kirkko oli käytössä jo 1400-luvulla.
Uusi Pyhä Mikaelille omistettu kivikirkko rakennettiin 1500-luvun alkuvuosina. Puukirkon kivinen sakasti kelpasi osaksi uutta kivikirkkoa. Messukylän kirkko on eräs viimeisimmistä rakennetuista keskiajan kivikirkoista.
Elettiin katolisen ajan loppua. Uskonpuhdistus oli tulossa ja sen myötä myös uuden kirkon sisustus meni uusiksi. Luterilainen kirkko tarvitsi penkit, lehterin, alttarikehän ja saarnastuolin. Jälkimmäisen lahjoitti 1600-luvulla maaherra Ernest Creutz. Tuoli on yhä tallella, eli nykypolvikin voi ihailla saarnastuolin taidokkaasti tehtyjä puu-upotuskoristeita.
Tallella ovat myös jo puukirkossa olleet 1400-luvun puuveistokset, jotka esittävät arkkienkeli Mikaelia, Pyhä Olavia ja Pyhä Jaakobia. Ristiinnaulitun kuva on sijoitettu alttarille. Sen sijaan Neitsyt Mariaa esittävä kuva on turvassa Kansallismuseon kätköissä.
Katolisella ajalla kivisen sakastin seinille tehtiin koristeellisia maalauksia. Lisää saatiin 1600-luvulla kirkkosalin puolelle. Kuvat maalattiin myöhemmin peittoon, mutta otettiin 1950-luvun kunnostustöiden aikana uudestaan esiin, tai ainakin osittain.
1700-luvun lopussa kirkkoa korjattiin ja siihen tehtiin muutoksia. Asiantuntijana toimi tunnettu kirkonrakentaja Matti Åkerblom. Lisätilaa tarvittiin seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa. Eteläseinustan asehuonetta laajennettiin ristisakaraksi, länsipäätyyn tuli puinen eteinen, ikkunoita suurettiin ja rakennusta korotettiin lisäämällä hirsikerroksia. Pohjoispuolen sakastin ulkoseinän tiilikoristelu on säilynyt.
Sisäkatto piti aikoinaan tiiliholvata, mutta sitä ei koskaan toteutettu. Mestari Åkerblomin johdolla rakennettiin nykyinen laudoista tehty holvikatto.
Kirkon lattia on tehty vankoista lankuista. Keskiajalla kirkon lattian alla olevaa tilaa käytettiin hautausmaana. Viimeinen hautaus kirkon alle tapahtui 1700-luvun lopulla. Sen jälkeen se kiellettiin lailla. Kirkon lattian alla on yhä kymmeniä vainajia ja kolme isoa hautaholvia.
1800-luvulla tulipalon sattuessa paniikissa ihmisiä tallaantui kuoliaaksi. Sen jälkeen tuli määräys, että kirkon ovien on turvallisuussyistä auettava ulospäin. Messukylän kirkossa ovet ovat kuitenkin entisillään.
1800-luvulle tultaessa kirkon kunto alkoi heikentyä. Rakennusta tuli korjata perusteellisesti tai toisena vaihtoehtona oli rakentaa kokonaan uusi kirkko. Jälkimmäiseen päädyttiin. Kun uusi kirkko valmistui, vanha jouti pois käytöstä. Myös Matti Åkerblomin rakentama kellotapuli purettiin. Siitä jäi jäljellä vain kuoppa samalle paikalle.
Vuonna 1947 Messukylän kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin. Seurakunta liitettiin heti seuraavana vuonna Tampereen seurakuntaan. Vuonna 2014 perustettiin uusi Messukylän seurakunta, johon siirtyivät myös silloiset Aitolahden sekä Teiskon seurakunnat.
Täälläkin monien muiden maamme vanhojen kirkkopihojen tavoin löytyy entisaikojen vilja-aitta, katovuosien varrelle rakennettu lainajyvästö. Kyseessä on Messukylän oma 1800-luvun pitäjänmakasiini, vankka hirsirakennus. Messukylän perinneseura, paikallinen kotiseutuyhdistys, on pitänyt huolta historiallisen rakennuksen kunnosta.
MESSUKYLÄN VANHA KIRKKO
Osoite: Kivikirkontie 2, Tampere.
