Karkun kirkko – sisällissodassa punaiset käyttivät kirkkoa linnoituksenaan

KARKKU (Sastamala) / PIRKANMAA – Vain 16 kilometriä välimatkaa ja neljä eri kirkkoa. Rautaveden maisemissa, nyky-Sastamalan alueella, on vanhoista kirkoista kiinnostuneille, mistä valita. Moni vierailee niissä kaikissa neljässä. Osa kulkee moottoripyörällä, mutta näissä maisemissa näkyy kesällä paljon myös polkupyöräilijöitä. Kirkkovaellus on nykyään suosittua.

Neljästä kirkosta Sastamalan keskiaikainen kivikirkko, Pyhän Marian kirkko, on vanhin. Uudelleen rakennettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko sai kuuluisuutta, kun tuhopolttaja iski 1990-luvulla. Kolmas on Vammalan keskustassa sijaitseva Tyrvään kirkko. Uusin neljästä on Rautajärven pohjoispään Karkun kirkko. Tosin silläkin on ikää jo yli 100 vuotta.

Alueen kunnallinen historia kuntaliitoksineen on monimutkainen. Kuntia ja myös seurakuntia on itsenäistynyt ja yhdistetty vuosisatojen aikana. Karkun 1300-luvulla perustettu seurakunta on vanhin. Se oli laajan Ylä-Satakuntaan kuuluneen Suur-Sastamalan keskuspaikka. Historiallinen Sastamala pilkkoontui myöhemmin pienempiin osiin, ensin 1400-luvulla Ala- ja Ylä-Sastamalan hallintopitäjiksi. Myöhemmin alueen monet kunnat ja seurakunnat itsenäistyivät.

Karkkukin oli aikoinaan itsenäinen kunta, kunnes se vuonna 1973 Tyrvään ohella liitettiin Vammalaan. Nykyään alue kuuluu Pirkanmaan maakuntaan.

Karkussa sijaisteva vanhan Sastamalan Pyhän Marian kirkko oli katolisella ajalla alueen emäkirkko. Nykyään se on poistunut aktiivisesta käytöstä avaten ovensa vain kesäkauden aikana. Karkkulaisilla on kuitenkin käytössään uudempi vuonna 1913 valmistunut kivikirkko.

Kun Karkun keskiaikainen kirkko alkoi olla 1800-luvun lopulla huonossa kunnossa, alkoi uuden kirkon suunnittelu. Hanke eteni nihkeästi, koska ensimmäiseksi tuli karkkulaisten kesken kiista uuden kirkon sijaintipaikasta.

Kiista kirkon paikasta ratkesi, kun Kosken ratsutilan omistaja, kapteeni Alfons Ekholm, lahjoitti vaimonsa Adelen kanssa tontin kirkkoa ja hautausmaata varten Riippilänjärven ja Rautaveden väliseltä kannakselta.

Arkkitehti Oiva Kallio (1884-1964) suunnittelema Karkun kirkko valmistui vuonna 1913. Lohkottu graniitti oli suosittu 1900-luvun alussa muotiin tulleiden jugendtyylisten rakennusten julkisivumateriaalina. Se oli ikuinen, mutta myös kallis ratkaisu. Lopputulos Karkussakin oli varsin näyttävä.

Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka alttarinpuoleisessa itäpäädyssä ulkonee puolipyöreä uloke, apsidi. Kirkkosaliin se muodostaa komean holvimaisen tilan uruille. Karkun kirkkosalin arkkitehtoninen erikoisuus onkin urkuparvi urkuineen, jotka sijaitsevat alttarin yläpuolella.

Alttaritaulu puuttuu. Sen paikalla on lahjoituksena saatu puinen krusifiksi.

John Hjalmar Munsterhjelm.

Karkun kirkon erikoisuus on myös tornin pääoven molemmilla sivustoilla olevat taiteilija John Hjalmar Munsterhjelmin (1879-1925) tekemät korkokuvat. Toisella enkelihahmolla on kädessään kirja ja toisella risti.

Kirkkosali on kolmilaivainen. Yllä on tynnyriholvaus. Kaarevakattoinen kirkkosali oli alun perin ja on nykyäänkin vaaleansävyinen. Näin ei ole kuitenkaan aina ollut, sillä 1950-luvulla taiteilija Emil Danielsson (1882-1967) sai tehtäväksi koristella kirkko freskomaalauksillaan. Taiteilija vietti kesät Karkussa. Hänellä oli myös oma ateljee Karkun Pirunvuorella.

Danielssonin kirkkomaalauksista, muun muassa enkeleistä, köynnöksistä sekä Raamatun hahmoista, pidetiin kovasti. Hän itsekin piti niitä päätyönään. Kävi kuitenkin niin, että teokset alkoivat ajan myötä rapistua. 1970-luvulla tehtiin kirkossa korjaustöitä ja maalaukset päätettiin peittää. On puolivakavissaan pohdittu, jospa maalaukset voitaisiin palauttaa.

Karkun kirkon kellotapulin kolme 1700-luvun kelloa on tuotu Sastamalan Pyhän Marian kirkosta.

Karkun kirkko on nimetty myös Kristuksen toisen tulemisen kirkoksi.

Karkku oli oma seurakunta vuoteen 2004, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta Karkun ja Tyrvään seurakuntien yhdistyttyä Vammalan seurakunnaksi. Vuonna 2009 Karkusta tuli Sastamalan seurakuntaan kuuluva kappeliseurakunta.

Karkun ja Tyrvään kunnat liitettiin Vammalaan vuonna 1973. Nykyinen uusi Sastamala syntyi vuonna 2009, kun Vammalla, Mouhijärvi ja Äetsä yhdistyivät.

Karkussa käytiin huhtikuussa 1918 sisällissodan aikana taistelu. Punaiset olivat perääntymässä Satakunnasta. Punakaartilaiset asettautuivat puolustusrintamaan käyttämällä Karkun kirkkoa linnoituksena. Lyhyen taistelun jälkeen punaisten vetäytyessä voitiin todistaa kirkon kärsineen tuhotöistä.

Kirkkomaalla on kuvanveistäjä Väinö Syrénin tekemä muistomerkki, Sovinnon risti.

KARKUN KIRKKO

Osoite: Riippiläntie 366, Karkku (Sastamala).

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO