KARKKILA / UUSIMAA – Sunnuntaina 30.11. vuonna 2025 vietettiin ensimmäistä adventtia. Karkkilan seurakunnassa päivä oli erityisen juhlava. Paikallisessa kirkossa järjestettiin jumalanpalvelus, jonka juhlahetkenä oli arvokkaana alttaritauluna pidetyn lasimaalauksen paljastus.
Saksalaisen lasimaalari Franz Zettlerin (1841-1916) tekemä lasimaalaus Seimen lapsi oli ollut samassa paikassa 100 vuoden ajan, joten se oli tullut tutuksi seurakuntalaisille jo useammassa sukupolvessa. Teos oli kuitenkin ollut pidemmän aikaa poissa paikoiltaan. Syynä oli teoksen konservointi.
Münchenissä syntynyt lasimaalari Zettler on ollut Suomessa vähemmän tunnettu, vaikka hänen Saksassa toiminut yrityksensä oli maailmankuulu korkealuokkaisista lasimaalauksistaan. Kyse on perheyrityksestä, joka on useamman sukupolven ajan koristellut lasimaalauksilla lähinnä katolisia kirkkoja eri puolilla maailmaa. Karkkilan kirkkoon sellainen hankittiin vuonna 1925.
Samana vuonna myös Heinolan kirkko sai Zettlerin tekemän lasiteoksen Vapahtajan syntymä.
Karkkilan lasimaalaus esittää Jeesuksen syntymää. Mukana on myös Maria ja Joosef sekä ryhmä enkeleitä. Teos on kookas, sillä sen koko on noin kaksi kertaa kolme metriä. Aika oli kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Maalaus oli huonossa kunnossa.
Alttaritauluna lasimaalaus oli kerännyt pinnalleen kynttilöistä nokea. Jokainen lasinpala irrotettiin ja puhdistettiin osa kerrallaan. Työ oli valtava ja tuli seurakunnalle kalliiksi. Lopputulos on kuitenkin hieno. Seurakuntalaiset ovat ylpeitä kirkkonsa arvokkaimmasta esineestä.
Karkkilan kirkon lasinen alttaritaulu on kaunis, mutta niin on myös itse kirkkokin. Rakennustöitä johtaneen hieman tuntemattomaksi jääneen laihialaisen mestari Matti Öistin puinen erivartinen ristikirkko valmistui vuonna 1781. Kirkon piirustukset saatiin yli-intendentinkonttorista Tukholmasta. Kirkko korvasi huonoon kuntoon päässeen vanhan saarnahuoneen.
Kirkon paikasta tiedetään käydyn kuntalaisten kesken kiistaa, mutta lopulta maaherra päätti kirkon nykyisen sijainnin Nyhkälän kylään. Karkkilalaiset kuuluivat siinä vaiheessa Vihdin seurakuntaan. Omaksi kirkkoherrakunnaksi Karkkila erotettiin vuonna 1881.
Kirkkoa on kunnostettu useampaan kertaan. Aumakatto oli aluksi katettu paanuilla, mutta korvattiin myöhemmin peltikatolla. Kattoratsastaja eli pieni torni tuo katolle näyttävyyttä. Hirrestä tehdyt kirkon ulkoseinät laudoitettiin myöhemmin ja samalla kirkko myös maalattiin ulkoa punaiseksi. Tosin välillä se on ollut keltainen. Ikkunoitakin on suurennettu.
Punainen kirkko on kaunis ulkoa ja sitä se on myös sisältä. Kirkkosali on tyylikkään sinivalkosävyinen. Sisäkatteena ovat laakeat puuholvit. Seurakunnan jäsenmäärän lisääntyessä kirkkoon rakennettiin 1920-luvulla sivulehterit. Vuonna 1954 lämmityksestä siirryttiin kamiinoista sähkölämmitykseen.
1980-luvulla kirkon täyttäessä 200 vuotta tehtiin entisöintitöitä, joiden avulla kirkkosali pyrittiin palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä asua. Sisätilojen raikkaansininen värimaailma on peräisin tältä ajalta.
Karkkila tunnetaan metalliteollisuudestaan. Högfors on tuttu nimi useimmille suomalaisille. Kirkossa on yrityksen lahjoittamat kuorin seitsenhaaraiset kyntteliköt ja alttaripöydän kaksi kynttilänjalkaa. Hautausmaan puolella on tietysti useita paikallisten valureiden tekemiä metallisia hautaristejä.
Istumapaikkoja on 650 hengelle.
Kirkkomaalla on tyyliin sopiva punainen kellotapuli. Vanha huonokuntoinen tapuli purettiin ja tilalle tuli nykyinen vuonna 1804. Piirustukset saatiin taas samasta paikasta Tukholmasta ja tunnettu kirkonrakentaja Martti Tolppo (1749-1806) valvoi tapulin rakentamista.
Avoinna: 1.6.- 7.8. 2026 ma klo 12-18 ja ti-pe klo 10-18.
KARKKILAN KIRKKO
Osoite: Huhdintie 6, Karkkila.
