KAUVATSA (Kokemäki) / SATAKUNTA – Kuvataiteilija Lauri Välkkeen (1895-1970) kädenjälki näkyy komealla tavalla Kauvatsan kirkossa. Taiteilijan tekemä kokoseinän maalaus muodostaa mielenkiintoisen taustan alttarille sekä Alexandra Frosterus-Såltinin (1837-1916) maalaamalle alttaritaululle Jeesus kiusausten voittaja.
Välke syntyi Helsingissä, mutta muutti jo lapsena Viipuriin. Täällä hän myös teki osan taiteilijaurastaan. Välke oli monitaituri, mutta hänet tunnetaan erityisesti kirkkoihin tekemistään maalauksistaan: alttaritauluja, isoja seinämaalauksia ja pienempiä koristemaalauksia. Hän osallistui myös monen kirkon entisöintiin.
Osa Välkkeen töistä jäi rajan takana sijaitseviin kirkkoihin. Myös talvisodassa tuhoutui useita kirkkoja, joissa oli Välkkeen tekemiä maalauksia. Muuttaessaan sodan jälkeen Suomen puolelle hän jatkoi kirkkojen koristeluja. Niinpä monista maamme kirkoista Kauvatsan kirkon tavoin löytyy Välkkeen maalauksia.
Alexandra Frosterus-Såltinin alttaritaulu valmistui vuonna 1885 muutama vuosi kirkon valmistumisen jälkeen. Hän oli menestyvänä naistaiteilijana omalla aikakaudellaan harvinaisuus Suomessa. Frosterus-Såltin maalasi lähes sarjatuotantona kymmeniä alttaritauluja maamme kirkkoihin ja ne muistuttavatkin hyvin paljon toinen toisiaan.
Kauvatsa on entinen kunta, joka liitettiin Kokemäen kaupunkiin vuonna 1969. Kauvatsan seurakunta liitettiin paljon myöhemmin Kokemäen seurakuntaan, vasta vuonna 2007. Liitosten yhtenä syynä on ollut asukasmäärän iso lasku. Parhaimmillaan Kauvatsalla on ollut kolmisen tuhatta asukasta. Vakioasukkaita on jäljellä enää alle tuhat.
Kauvatsan nykyinen Yttilän kirkonkylän puukirkko valmistui vuonna 1879. Sitä edelsi pitkäaikainen kiista uuden kirkon sijaintipaikasta. Ensimmäiset kirkot sijaitsivat Ruttuan kylässä, kunnes kirkon paikka vaihtui Yttilän mäelle. Sinne vuonna 1801 valmistuneen kirkon ikä jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä se tuli puretuksi nykyisen kirkon tieltä.
Kauvatsan länsitornillisen puusta tehdyn pitkäkirkon on suunnitellut tunnettu arkkitehti Carl Johan von Heideken (1832-1888), Ruotsissa syntynyt, mutta komean uran Suomessa tehnyt arkkitehti. Hän oli muun muassa Porin ja Turun kaupunginarkkitehtina sekä lopulta Turun ja Porin läänin lääninarkkitehtina. Esimerkiksi uusgoottilaistyylinen Keski-Porin kirkko on Heidekenin suunnittelema.
Kauvatsan puukirkostakin tuli muodinmukainen uusgoottilainen pyhättö. Tilaa oli ainakin riittävästi, sillä kirkkoon mahtui alun perin tuhat seurakuntalaista. Myöhemmin tehtyjen muutostöiden jälkeen istumapaikkoja on puolet vähemmän. Sekin riittää hyvin, sillä seurakunnan jäsenmääräkin on pienentynyt huippuvuosista.
Kirkossa on yhä alkuperäiset Thulén urut vuodelta 1902, tosin kunnostettuna. Anders Thulé perusti aikoinaan kuuluisan urkutehtaansa. Hänen poikansa Bror Axel Thulé jatkoi isänsä jalanjäljillä. Näin syntyi perheyritys Kangasalan urkutehdas. Neljässä eri sukupolvessa toiminut perheyritys valmisti vuosina 1844-1983 yli tuhannet urut.
Hautausmaalla on kymmenien paikallisten sotilaiden sankarihaudat. Muistomerkin on tehnyt kuvanveistäjä Kauko Räike (1923-2005). Hän on ikuistanut graniittisen jalustan päälle pronssisen sotilaan, joka on paljastanut päänsä kunnioittaen näin sodassa kaatuneita aseveljiään. Räike teki useita sankaripatsaita ja muistomerkkejä. Yksi on Kankaanpään hautausmaalla.
Museovirasto on määritellyt Kauvatsan kirkonseudun valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kirkon ohella Kokemäenjokeen laskevan Kauvatsajoen varrella on jäljellä 1800-luvun pappila, kunnantalo, lainamakasiini ja kolme vanhaa kantatilaa.
Sanotaan, että kunta- ja seurakuntaliitoksista huolimatta kauvatsalaisten identiteetti on yhä vahva. Siitä lienee yhtenä todisteena suosittu Kauvatsa-päivä, jolla on jo pitkät perinteet.
KAUVATSAN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 49, Kauvatsa (Kokemäki).
